lauantai 17. joulukuuta 2016

Myrkyn merkki

Sveitsiläissyntyinen lääkäri, alkemisti Paracelsiuksen (1493-1541) mukaan kaikki aineet ovat myrkyllisiä, mikään ei ole myrkytöntä. Vain annos ratkaisee. 


1730-luvulla Ruotissa säädettiin yleinen laki, johon koottiin kaikki tärkeimmät oikeudelliset säädökset. Laki ei käsitellyt myrkkyjä, mutta rikoslaissa käsiteltiin myrkytysrikoksia. Myrkkyjä sai myydä vain luotettavalle henkilöille. Vuonna 1756 säädettiin ensimmäinen Ruotsi-Suomen myrkkysäädös, Collegium Medicum-kuulutus. Kuulutuksen seitsemän kohtaa käsitteli lähinnä apteekkarien toimintaa myrkkyjen säilytyksestä ja myynnistä.



Myrkkyasetus säädettiin vuonna 1946, myyrkkylaki vuonna 1969. Vanhojen säännösten puutteellisuus ja kansalaisten vajaavainen tieto myrkkyjen vaikutuksista aiheuttivat vaaratilanteita. Myrkkylaissa oli kaksi varoitusmerkkiä ja kaksi vaaralausetta. Vuonna 1989 astui voimaan Suomen ensimmäinen kemikaalilaki (744/1989). Laki oli EY-direktiivien mukainen ja koski kemikaalin koko elinkaarta, aina valmistuksesta käyttöön asti. 




Terveydelle vaarallisten aineiden tunnistusjärjestelmän myötä otettiin käyttöön kemikaalien varoitusmerkinnät ja luokitusjärjestelmät terveydelle vaarallisille aineille. Tämä järjestelmä oli säädetty EY:ssä vuonna 1967, mutta Suomessa se otettiin käyttöön vasta vuonna 1978. Kuvan keskimmäisessä pullossa oleva myrkyllisyyttä osoittava merkki. Oranssimustat merkit on nykyisin CLP-asetuksen (2009) mukaisesti korvattu puna-musta-valkoisilla merkeillä. 


torstai 22. syyskuuta 2016

Näyttöön perustuvat toimintamallit: käsihygienian seuranta ja kehittäminen


Näyttöön perustuva toiminta on parhaan ajantasaisen tiedon käyttöä potilaan hoidossa. Tavoitteena on vastata hoidon tarpeeseen käyttäen vaikuttaviksi tunnistettuja menetelmiä ja hoitokäytäntöjä.

Jokaisella potilaalla on oikeus siihen, että häneen ei kosketa ilman puhtaita ja desinfioituja käsiä. Hyvällä käsihygienialla vähennetään hoitoon liittyviä infektioita. Käsihygienian toteutumisen arviointiin ja kehittämiseen kehitetyn toimintamallin (KhYHKÄ –toimintamalli) taustalla on näyttö käsihygienian vaikuttavuudesta hoidon lopputuloksiin. 


Käsikirja on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tueksi kehitettäessä näyttöön perustuvaa toimintaa käsihygienian toteutumisen näkökulmasta. Se on vapaasti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden käytettävissä. Malli löytyy osoitteesta: www.hotus.fi. Käsikirja on ohje käsihygienian seurantaan, ei sen toteuttamiseen, johon on jo olemassa hyvät kansalliset ja paikalliset ohjeet (esim. http://www.sshy.fi/index. html).

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Tiede on mediaseksikästä

Professori Esa Väliverronen Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta kirjoittaa uutistamo.fi:ssä, että populaarikulttuurilla on tärkeä rooli tieteen tunnetuksi tekemisessä ja tiedettä koskevan ymmärryksen lisäämisessä.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Huomion suuntaaminen toisaalle taikatemppujen avulla

Kipu on ilmiönä hyvin moniulotteinen. Lapsen kivun ja pelon hoitoon kipua tuottavassa toimenpiteessa esim. verinäytteenotossa voidaan lääkkeellisen kivunlievityksen lisäksi käyttää ei-lääkkeellisiä menetelmiä. Videolla esitellään ei-lääkkeellisenä menetelmänä huomion suuntaaminen toisaalle (distraction). Silmänkääntötemput kiehtovat varmaan jokaisen mieltä ja saattavat jopa auttaa lasta kipukokemuksessa.




torstai 25. helmikuuta 2016

Punaisen Ristin museo Genevessä

Punaisen Ristin perusti sveitsiläinen Henri Dunant vuonna 1863. Alun perin Punainen Risti auttoi vain sodan uhreja, myöhemmin toiminta laajeni myös katastrofi- ja onnettomuustilanteiden auttamiseen. Monissa maissa Punainen Risti mm. vastaa veripalvelutoiminnasta, ylläpitää ensiapukoulutusta, järjestää katastrofiapua ja huolehtii pakolaisista.
Kuvassa punaiasen Ristin tunnus eli Geneven risti ja Puanisen Puolikuun tunnus. Monissa islaminuskoisissa maissa käytetään punaisen ristin tilalla punaista puolikuuta. Vuonna 2005 otettiin käyttöön punainen kristalli, jota käytetään niissä tilanteissa ja maissa, joissa ei hyväksytä ristiä tai puolikuuta niiden uskontoon tai politiikkaan liittyvien mielikuvien vuoksi. 
.
Museo sijaitsee Genevessä. Museossa on kolme tilaa, jotka kertovat Punaisen Ristin toiminnasta.
Museorakennus oli hyvin kaunis ja veistoksellinen. Tilassa oli paljon käytetty puuta. 

Museossa on laajat arkistot sodan aikaisesista ihmisten kohtaloista mm. sodassa kadonneiden löytämiseksi. Kuvassa toisen maailmansodan aikaisista kortistoista. 

Kaikki ovat vastuussa kaikesta, mitä maailmassa tapahtuu - Dostojevski
 Punaisen Ristin seitsemän perusperiaatetta ovat inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmallisuus ja ykseys.