Myrkyn merkki

Sveitsiläissyntyinen lääkäri, alkemisti Paracelsiuksen (1493-1541) mukaan kaikki aineet ovat myrkyllisiä, mikään ei ole myrkytöntä. Vain annos ratkaisee. 

1730-luvulla Ruotissa säädettiin yleinen laki, johon koottiin kaikki tärkeimmät oikeudelliset säädökset. Laki ei käsitellyt myrkkyjä, mutta rikoslaissa käsiteltiin myrkytysrikoksia. Myrkkyjä sai myydä vain luotettavalle henkilöille. Vuonna 1756 säädettiin ensimmäinen Ruotsi-Suomen myrkkysäädös, Collegium Medicum-kuulutus. Kuulutuksen seitsemän kohtaa käsitteli lähinnä apteekkarien toimintaa myrkkyjen säilytyksestä ja myynnistä.

Myrkkyasetus säädettiin vuonna 1946, myyrkkylaki vuonna 1969. Vanhojen säännösten puutteellisuus ja kansalaisten vajaavainen tieto myrkkyjen vaikutuksista aiheuttivat vaaratilanteita. Myrkkylaissa oli kaksi varoitusmerkkiä ja kaksi vaaralausetta. Vuonna 1989 astui voimaan Suomen ensimmäinen kemikaalilaki (744/1989). Laki oli EY-direktiivien mukainen ja koski kemikaalin koko elinkaarta, aina valmistuksesta käyttöön asti. 

Terveydelle vaarallisten aineiden tunnistusjärjestelmän myötä otettiin käyttöön kemikaalien varoitusmerkinnät ja luokitusjärjestelmät terveydelle vaarallisille aineille. Tämä järjestelmä oli säädetty EY:ssä vuonna 1967, mutta Suomessa se otettiin käyttöön vasta vuonna 1978. Kuvan keskimmäisessä pullossa oleva myrkyllisyyttä osoittava merkki. Oranssimustat merkit on nykyisin CLP-asetuksen (2009) mukaisesti korvattu puna-musta-valkoisilla merkeillä.