torstai 31. lokakuuta 2013

Kuvauspäivä Tampereella

Tänään hankimme laboratoriopesukoneen suorituskyvyn testaamiseen liittyvää kuvitusta. Tampereen klassillisen lukion uuden luonnontiedelinjan myötä lukion biologian ja kemian opetustiloja on remontoitu ja uudistettu. Meille avautui mahdollisuus päästä vierailemaan uusissa kalustetuissa tiloissa ja pääsimme samalla tekemään pesudesinfektiokoneelle tehtävää fluoresenssitestiä. Tästä kirjoitamme tarkemmin kirjassamme, mutta ohessa muutamia making-of-kuvia.

Valmistimme riboflaviinista vesiliuoksen, johon liuotimme hydroksietyyliselluloosaa viskositeetin lisäämiseksi. Hydroksietyyliselluloosa on tunnettu, tehokas ja myrkytön geelinmuodostaja, jota käytetään mm. kosmetiikan ja muiden kuluttajatuotteiden viskositeetin säätäjänä. 

Aiheutimme pesukoneen suorasuihkutelineeseen häiriön tukkimalla  tarkoitushakuisesti telineestä yhden putken (kuvassa keskioikealla mittapullon sisällä näkyvä punainen tulppa). Kontaminoimme pestävät lasivälineet valmistamallamme riboflaviinigeelillä. Riboflaviini tunnetaan paremmin B2-vitamiinina. Riboflaviinille on ominaista, että vesiliuoksessaan se fluoresoi sopivissa UV-aallonpituuksissa jopa 0,015 % pitoisuudessa. 

Pesimme kuorman melko tavanomaisella laboratorioon suunnitellulla pesuohjelmalla ja käytimme emäksistä pesuainetta.  

Sopivan valolähteen avulla totesimme pimennetyssä huoneessa, että testiliuoksemme fluoresoi näkyvästi. Kuvassa testilikamme näkyy varsin havainnollisesti. 

Kuva edellämainitusta mittapullosta pesuohjelman jälkeen. Kuormassa pestyt muut laboratoriovälineet olivat puhdistuneet kauttaaltaan, kuten oletimmekin. 

Tämän fluoresenssitestin etuna on, että se on melko helposti toteutettava käyttäjän tekemä testi. Testin toinen etu on, että varsin pienikin epäpuhtauspitoisuus saadaan havainnollisesti näkyviin UV-valon avulla. Tästä esimerkistä voimme havaita, miten oleellista laboratoriopesukoneen pesutelineiden ja suorasuihkuputkien kunnosta huolehtiminen on. On tärkeää varmistaa, että tukoksia ei ole päässyt syntymään. Toisaalta on myös varmistettava, että pestävät välineet asetellaan pesukoneeseen siten, pesuvesi pääsee kaikille pinnoille riittävällä paineella. Laboratoriovälineiden pienetkin epäpuhtaudet (mukaanlukien pesuainejäämät) saattavat aiheuttaa laboratoriossa ongelmia. 

Kiitos Tampereen klassillisen lukion biologian ja kemian opettajille kuvausmahdollisuuden järjestämisestä. 

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kuvaukset jatkuvat

Olen palaamassa assistentti Satun kanssa Turusta ja bloggailen parhaillaan junasta käsin. Kuvasimme laboratoriovälinehuollon ympäristössä Turun yliopistossa Biolääketieteen laitoksella (Lääketieteellinen biokemia ja genetiikka). Kiitämme kuvausmahdollisuudesta Anna-Marja Säämästä ja erityisesti Raili Salosta, joka mittavilla esivalmisteluillaan vauhditti kuvaussessiomme onnistumista. Olipa mukava ja antoisa päivä!

Kuumailmakaapin kuvaamista. 

Toisinaan täytyi joustaa ergonomisista periaatteistaan. 


 Teräspintojen kuvaaminen on varsin haastavaa, koska häiritseviä heijastuksia syntyy helposti. Tässä kuvaamme mikrobiologisen riskijätteen tuhoamiseen käytettävää höyryautoklaavia. 

Välillä täytyy tarkastaa työn laatua ja säätää valaisuolosuhteita.  

Tämän päivän kuvauksiin käytimme aikaa noin viisi tuntia. Saimme kirjaa varten ainakin kolme käyttökelpoista kuvaa. Onnistumisen tunteita viime minuuteilta. 


Making of -kuvat nappasi assistentti Satu. Kiitos!

lauantai 26. lokakuuta 2013

Kuopion puhdastilakoulutuksen tunnelmia

Kuopion kaupungintalo. 

 Puhdastilakoulutuskeskus sijaitsee Kuopion Technopoliksessa Bioteknian tiloissa. 


Biotekniassa sijaitsevat puhdastilakoulutustilat omistaa Savon koulutuskuntayhtymä ja puhdastilat on rakennettu pääsääntöisesti koulutuskäyttöön. Puhdastilakoulutuskeskuksen tilat on rakennettu ja niitä ylläpidetään GMP-määräysten mukaisesti.

 Puhdastilojen ilmanvaihto ja -puhdistus on täysin automatisoitu. 15 % puhdastilojen ilmasta poistetaan, jolloin tiloihin virtaavasta ilmasta 85 % on puhdistettua sisäilmaa. Ilmaa puhdistetaan  HEPA-suodattimilla. 

Puhdastiloihin pukeudutaan aseptisesti, jotta työntekijästä työympäristöön irtoavien partikkelien määrä voidaan minimoida.  

Työskentely puhdastilassa on rauhallista. Tarpeettomien työvälineiden säilyttämistä puhdastiloissa vältetään.  

Puhdastilakoulutuskeskuksen pohjaratkaisu.  

Kaikki materiaali viedään puhdastiloihin materiaalisulkujen kautta. Kuvassa viedään materiaalisulkuun steriloidut suojajalkineet. Kuvassa olevaa paperilaminaattipussia ollaan juuri desinfioimassa 70 % etanolilla. Tämä käytäntö on yleinen, vaikka saattaakin herättää keskustelua. 

Työ ja vapaa-aika lomittuivat viikonlopun aikana mukavasti. Mikä tärkeintä, myös kirjamme edistyi. 

maanantai 21. lokakuuta 2013

Puhdas tila vai puhdastila

Kuopion Biotekniaan on muutama vuosi sitten rakennettu tilat puhdastilakoulutusta varten.Kuopion Technopoliksen tilat ovat samalla Pohjoismaiden ainoat koulutustarkoitusta varten rakennetut puhdastilat. 

Tuleva loppuviikko on mielenkiintoinen. Olemme osallistumassa Kuopion Puhdastilakoulutuskeskuksen järjestämälle puhdastilakurssille. Kurssi kestää kaksi päivää, joista ensimmäinen on teoriapainotteinen ja toinen päivä ensimmäistä toimintapainotteisempi - toisena päivänä pääsemme pukeutumaan ja toimimaan puhdastiloihin. Puhdastilapassin kevään 2014 koulutusajankohdat ovat myös jo selvinneet. 

Puhdastiloja rakennetaan erilaisten teollisia tuotantotarpeita sekä kaupallisia ja tutkimuksellisia tarpeita palvelemaan. Puhdastiloja tarvitaan, kun käsiteltävä materiaali tai tutkimuksen luonne on kriittinen sellaisille kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille tekijöille, joita voi päätyä haittaavissa määrin toiminnan kannalta tärkeisiin materiaaleihin. Ilma toimii vektorina erilaisille kemiallisille ja biologisille sekä fysikaalisille tekijöille kuten kemikaaleille, mikrobeille. Myös erilaiset suurempikokoiset partikkelit, kuten aerosolit ja ihmisestä irtoava hilse, toimivat haittaavana tekijänä. Valtaosa puhdastilojen partikkeleista on lähtöisin puhdastilojen työntekijöistä.

File:Cleanroom entrance.jpg
Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Cleanroom_entrance.jpg (GNU Free Documentation License, Version 1.2) 

Puhdastiloja varten on olemassa SFS-EN ISO 14644-standardiperheensä, joka pitää sisällään kahdeksan osaa. Standardiperheen ensimmäisessä osassa (SFS-EN ISO 14644-1) luvussa 2 määritellään yhdeksän standardin mukaista pudastilaluokkaa tai puhdasvyöhykettä (luokka 1-9), joille määritellään suurimmat sallittavat erikokoisten hiukkasten pitoisuudet puhdastilailmassa tilavuutta kohden hiukkaskokospesifisesti. Standardin puhdastilaluokkien taulukkoa tulkitsemalla voidaan havaita luokan 1 olevan puhtain puhdastilaluokka ja luokan 9 likaisin puhdastilaluokka. Puhdastilojen biokontaminaatiovalvonnan helpottamiseksi on olemassa lisäksi kaksiosainen standardiperhe SFS-EN ISO 14698 (”Puhdastilat ja puhtaat alueet. Biokontaminaation valvonta.”)

ISO-standardin mukaiset puhtausluokat taulukoituna 

Eurooppalainen GMP (Good Manufacturing Practice) ohjaa puhdastilojen luokitusta lääkkeiden valmistuksessa. GMP tunnustaa neljä eri puhdastilaluokkaa: A, B, C ja D, joista luokka A on puhtain ja luokka D likaisin puhtausluokka.

 
GMP:n mukaiset puhtausluokat taulukoituna

Maailmassa on käytössä myös muita puhdastilastandardeja, kuten USA:n Federal Standard 209. Euroopassa noudatetaan kuitenkin EN-standardeja tai kansallisia standardeja, joiden on kuitenkin täytettävä vähintään EN-standardien asettamat vaatimukset. 

Kuvapeijaiset

Kirjaprojektimme loppukiri on kovassa käynnissä. Raakatekstiä stilisoidaan, aihekuvitusta ollaan vielä hankkimassa muutamasta kohteesta ja jo otettuja valokuvia käsitellään niin, että ne olisivat taittajaa varten mahdollisimman valmiina. Elämme jänniä ja työntäyteisiä aikoja.

Melkein päivälleen vuosi sitten kuvasimme Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin tiloissa. 


Kuluneella viikolla ryhdyimme käsittelemään itse hankkimiamme valokuvia. 

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Lisää kuvaushommia

Olemme jälleen reissanneet hankkimassa kirjaamme aihekuvitusta. Kävimme viikko sitten Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen keskussairaalan välinehuollossa valokuvaamassa V-Pro-vetyperoksidisterilointilaitetta.



Keskussairaalan välinehuollon ystävällisen henkilökunnan avustuksella saimme näin ollen puuttuvaa täydennystä kemiallisia sterilointimenetelmiä käsittelevään kirjan osioon.  



Istumme parhaillaan junassa paluumatkalla Lappeenrannasta Helsinkiin. Pääsimme vierailemaan Etelä-Karjalan keskussairaalan välinehuoltokeskukseen, jossa kuvasimme Matachana-formaldehydisterilointilaitteen. Lisäksi kuvasimme Millipore-vedenpuhdistuslaitteistoa keskussairaalassa sairaala-apteekin puhdastiloissa: 





keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Hygieniavarotoimet osana työturvallisuutta

Istun parhaillaan Pitäjänmäen Amiedulla Taitotalon kongressikeskuksen luentosalissa. Amiedussa järjestetään tänään Hygieniavarotoimet osana työturvallisuutta - tunnetko työympäristösi infektioriskit? -seminaari.

Seminaari on suunnattu tervydenhuollon alalla sekä eläintenhoidon alalla toimivalle henkilöstölle. Seminaarin ohjelma on varsin monipuolinen, tiivis ja mielenkiintoinen. Myös keskustelua päivän teemoista heräsi runsaasti jo heti ensimmäisen esityksen jälkeen.  


Eläintenhoidon koulutusyksikön kouluttaja Harriet Sandfors avasi seminaaripäivän aamukahvien siivittämänä. Päivä jatkuu katsauksella infektiotilanteesta Suomessa. Lisäksi seminaarissa käsitellään mm. aseptista suojapukeutumista sekä toiminnanohjausta hyvinvointialalla. 

Potilasturvallisuus ja infektioiden ehkäisy – mitä uutta EU:lta?, kehittämispäällikkö Ritva Inkinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 

Infektiotilanne Suomessa, Tartuntatautien torjuntayksikön päällikkö Markku Kuusi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Infektioiden torjunta eläinsairaaloissa ja -klinikoilla - MRSA, MRSP, ESBL, ELT Katariina Thomson, Yliopistollinen eläinsairaala


Miten toiminnanohjausta voidaan hyödyntää hyvinvointialalla?, Projektipäällikkö Ilpo Kivistö, CGI


Suojaudu rokotuksilla - Suomen rokotusohjelma ja hoitohenkilökunnan rokotussuositukset, Infektiotautien erikoislääkäri Katariina Kainulainen, HUS