Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Näytä kaikki tekstit

perjantai 19. helmikuuta 2016

Puhdastiloja koskeva standardiperhe laajenee

Puhdastiloja rakennetaan erilaisten teollisia tuotantotarpeita sekä kaupallisia ja tutkimuksellisia tarpeita palvelemaan. Puhdastiloja tarvitaan, kun käsiteltävä materiaali tai tutkimuksen luonne on kriittinen sellaisille kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille tekijöille, joita voi päätyä haittaavissa määrin toiminnan kannalta tärkeisiin materiaaleihin. Em. fysikaalisiin tekijöihin kuuluvat ilman liikkeet, lämpötila ja kosteus. Ilma toimii vektorina erilaisille kemiallisille ja biologisille sekä muille fysikaalisille tekijöille kuten kemikaaleille, mikrobeille. Myös erilaiset suurempikokoiset partikkelit, kuten aerosolit ja ihmisestä irtoava hilse, toimivat haittaavana tekijänä.

Puhdastiloja tarvitaan, kun laatujärjestelmän mukainen toiminta edellyttää korkean aseptiikan tasoa sekä mahdollisimman alhaista partikkelien määrää (esim. sytostaattien valmistus sairaala-apteekeissa, elektronisten osien ja analysaattoreiden valmistus sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden tuotanto). 




Eurooppalainen GMP (Good Manufacturing Practice) ohjaa puhdastilojen luokitusta lääkkeiden valmistuksessa. GMP tunnustaa neljä eri puhdastilaluokkaa: A, B, C ja D, joista luokka A on puhtain ja luokka D likaisin puhtausluokka.

Maailmassa on käytössä myös muita puhdastilastandardeja, kuten USA:n Federal Standard 209. Euroopassa noudatetaan kuitenkin EN-standardeja tai kansallisia standardeja, joiden on kuitenkin täytettävä vähintään EN-standardien asettamat vaatimukset.

Puhdastiloja varten on olemassa SFS-EN ISO 14644-standardiperheensä, joka pitää sisällään kymmenen osaa. Standardiperheen ensimmäisessä osassa (SFS-EN ISO 14644-1) luvussa 2 määritellään yhdeksän standardin mukaista pudastilaluokkaa tai puhdasvyöhykettä (luokka 1-9), joille määritellään suurimmat sallittavat erikokoisten hiukkasten pitoisuudet puhdastilailmassa tilavuutta kohden hiukkaskokospesifisesti. 

Puhdastiloja koskevaan standardiperheeseen on tulossa lisäosia, kun kansaivälinen standardisoimisjärjestö ISO on hyväksymässä uusia työkohteita ISO 14644-10:n jatkoksi. 

Puhdastilojen biokontaminaatiovalvonnan helpottamiseksi on olemassa lisäksi kaksiosainen standardiperhe SFS-EN ISO 14698 (”Puhdastilat ja puhtaat alueet. Biokontaminaation valvonta.”) 

Puhdastilakäytännöistä kerrotaan myös Laboratorion välinehuolto -kirjassa laboratorioiden näkökulmata.

Lisätietoja Suomen Stanrardisoimisliitto SFS ry:n sivuilta.

perjantai 3. heinäkuuta 2015

SFS-käsikirja 142 on ilmestynyt

Yleisen teollisuusliiton (Suomen standardisoimisliitto SFS ry:n toimialayhteisö) työryhmä on saanut valmiiksi välinehuollon pesu- ja desinfiointikoneita koskevan käsikirjan. Tämä SFS-käsikirja 142 toimii hyvänä jatkumona edelliselle välinehuollon käsikirjalle (SFS-käsikirja 134), joka ilmestyi 2013.

Nyt ilmestynyt SFS-käsikirja 142 on kaksiosainen. Osa 1 sisältää pesu- ja desinfiointikoneisiin liittyvien eurooppalaisten standardien keskeisimmän sisällön välinehuoltajan näkökulmasta. Kirja on tarkoitettu välinehuoltajan käsikirjaksi. Osa 2 sisältää pesu- ja desinfiointikoneita koskevan standardisarjan SFS-EN ISO 15883-1-6. Kirjan laatimiseen ovat osallistuneeet Tero Andersson (Franke Medical Oy), Heikki Illi (kemisti, asiantuntija), Tuula Karhumäki (HUS-Desiko), Ville Kivisalmi (Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti), Hanna-Kaisa Kyyrönen (Franke Medical Oy), Kirsi Saukkonen (Kiilto Clean Oy), Kimmo Linnavuori (Valvira), Suvi Pasanen (Yleinen teollisuusliitto), Michael Paul (Getinge Finland Oy).

Näitä kaikkia SFS-käsikirjoja kuten SFS-standardejakin on mahdollista hankkia suoraan SFS:n verkkokaupasta.