Projektimme alkaa olla varsin hyvässä vaiheessa. Aika kuluu hieman liiankin nopeasti ja olemme vielä hankkimassa muutamaa kuvaa kenttäolosuhteista - kaikkea kun ei voida studioon siirtää.
Kävimme kuluneena perjantaina Helsingin kaupungin terveydenhuollon toimipisteissä Laakson sairaalassa ja Oulunkylän terveysasemalla ottamassa autoklaavikuvia. Suuret kiitokset osastonhoitaja Jaana Alapullille sekä molempien toimipaikkojen välinehuoltajille. Ilman tämänkaltaisia yhteistyömahdollisuuksia kirjaprojektimme olisi melkoisessa vastatuulessa.
Toimintaympäristöstä riippumatta välinehuoltoprosessilla on tietyt ominaispiirteensä. Pesu ja desinfektio ovat edellytys välineiden onnistuneelle steriloitumiselle. Pirkanmaan sairaahoitopiiri on tuottanut mielenkiintoisen videon kliinisestä välinehuoltoprosessista TAYS:ssa. Video on Tuukka-Elmeri Kivirannan käsialaa:
Loppuvuodesta 2012 ilmestyi uusi "SFS-käsikirja 134. Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Sterilointi". Nyt on vihdoin valmistunut myös kirjaa tukeva oppimateriaali (pdf), joka on ilmestynyt SFSedu-sivustolle ja on saatavilla ilmaiseksi täältä.
Näkökykymme on meille ainutlaatuinen. Välinehuoltotyössä joudutaan käsittelemään erilaisia kemikaaleja, kuten pesu- ja desinfektioaineita. Laboratorion välinehuollossa ollaan usein tekemisissä myös väkevien happojen ja emästen sekä orgaanisten liuottimien kanssa. Silmät ovat myös hyvä infektioportti, joten silmien suojaaminen on tärkeää jokapäiväisessä työssämme, mikäli altistuu biologisille, kemiallisille tai fysiologisille vaaratekijöille.
Mikäli altistumisen mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, työnantajan vastuulla on hankkia työpaikalle määräykset täyttävät suojaimet. Lisäksi työntekijän velvollisuus on käyttää tarjottuja suojaimia. Suojainhankintoja tehtäessä on tärkeää, että kaikki pääsevät kokeilemaan suojaimia ennen hankintapäätöksen tekemistä, jotta jokainen saa omaan anatomiaan sopivat ja työssä miellyttävän tuntuiset suojaimet. Miellyttävän tuntuiset suojaimet lisäävät myös suojautumismyönteisyyttä työssä.
Jos silmään kohdistuu kemiallinen altistus, on ensiavun aloittaminenn tärkeää. Emäksiset yhdisteet ovat erityisen hankalia pois huuhdottavia, koska ne tunkeutuvat tehokkaasti kudokseen. Osmo Saarelman artikkeli Duodecimissä valottaa silmävammoihin liittyviä käytäntöjä.
Tärkeintä kemikaalivammojen välttämisessä on ennaltaehkäisy. Siksi on tärkeää tutustua kaikkien työssä käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan myös riittävästä suojautumisesta on huolehdittava. Lisäksi työpaikalle on hankittava riittävät välineet välittömän ensiavun aloittamiseksi, jos jotain odottamatonta pääsee kaikista varotoimenpiteistä huolimatta tapahtumaan.
Cederroth Oy on tuottanut havainnollisen videon silmänhuuhtelusta:
Kirjoittelen tätä blogimerkintääni junasta, joka ajaa juuri suunnilleen Mäntyharjun kohdalla. Olen palaamassa kotiin Pieksämäeltä, jossa vietin pari yötä. Pieksämäeltä muutama kilometriä länteen sijaitsee Naarajärvi, jossa on Franke Finland Oy:n ja Franke Medical Oy:n tehtaat.
Franke Finland Oy valmistaa kuluttajillekin tuttuja teräskalusteita keittiöihin ja saniteettitiloihin. Franke Medical Oy:n valmistamat tuotteet ovat välinehuoltomaailmalle tuttuja Deko-pesukoneiden ja -kuivauskaappien muodossa. Franke Medical Oy järjesti asiakkailleen ja sidosryhmilleen vuotuisen kaksipäiväisen Deko-huoltokurssin, johon pääsin myös osallistumaan. Kurssilla käytiin seikkaperäisesti ja syvällisesti läpi Deko 190 -sarjan sekä 25-, 260-, ja 2000 -sarjojen pesu- ja desinfektiokoneiden toimintaperiaatteita, sähkötoimintoja, komponentteja, osien vaihtoa, vianetsintää sekä koneen asentamiseen, säätöihin, koeajoihin ja kalibrointeihin liittyviä asioita.
Kurssi oli suunnattu tekniselle huoltohenkilökunnalle, jonka vastuulle kuuluu pesukoneiden huolto ja korjaus. Vaikka nämä asiat eivät toimenkuvaani kuulukaan, kurssi avasi runsaasti näköaloja pesu-desinfektiokoneiden toimintaperiaatteisiin ja antoi eväitä käytännön ongelmanratkaisuun ja pesuprosessien suunnitteluun myös välinehuollon näkökulmasta. Pesu- ja desinfektioprosessi on välinehuollon tärkein lenkki ja siksi ei ole yhdentekevää, miten kliinisessä työssä ja laboratorioissa käytettävät välineet huolletaan. Kurssi oli erinomaisesti järjestetty. Lisäksi tehdaskierros Franken laitoksilla ja erityisesti Dekojen kokoonpanohallissa oli mieleenpainuva.
Medica Trade Fair 2012 -messut järjestetään
Saksassa Düsseldorfissa 14.-17.11.2012. Messut on järjestetty jo yli 40 kertaa
ja tapahtuma kerää jälleen valtavan määrän lääketieteen, terveydenhuollon ja
laboratoriotieteiden ammattilaisia eripuolilta maailmaa. Messut järjestää Messe Düsseldorf GmbH, joka työllistää
lähes 1500 henkilöä eri puolilta maailmaa.
Düssedorfin messualue on valtaisa ja
Medica-messut valloittaa lähes 20 erillistä messuhallia, joiden pinta-ala on
yhteenlaskettuna lähes 300 000 neliömetriä. Olen itse osallistumassa
messuille perjantaina 16.11., joten aion suunnitella etukäteen, mitä haluan paikan päällä
nähdä. Odottelen juuri parhaillaan DHL:n toimitusta, jonka pitäisi tuoda
mukanaan messuluettelo painetussa muodossaan. Tarkoituksena on vierailla
ainakin Wipak Medical’n ja Miele Professional’n osastoilla. Vuoden 2012 osastolista
on vakuuttava ja se kattaa melkein 5500 näytteilleasettajaa. Messujen kanssa
samaan aikaan järjestettävässä Compamed-tapahtumassa kuullaan erilaisia
asiantuntijaluentoja.
Messuilla on edustettuna useita eri aloja: lääketieteen
teknologia, laboratoriotarvikkeet ja -laitteet, diagnostiikka, fysioterapia,
ortopedinen teknologia, kuluttajatuotteet, ICT, lääketieteen tarjoamat palvelut
ja kirjallisuus:
Tunnelmia viime vuodelta (2011):
Kiinnostuneille vinkiksi: Messujen ajankohta
ensi vuodelle on jo tiedossa. Kannattaa siis merkitä kalenteriin 20.-23.11.2013.
Uusittu SFS-käsikirja 134 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Sterilointi esiteltiin SFS:n aamukahvitilaisuudessa 15.10.2012. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Jäseninä liitossa on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS päätehtäviä ovat SFS-standardien laadinta, vahvistaminen, julkaiseminen, myynti ja tiedottaminen.
Aamukahvitilaisuuden puheenvuoroissa esiteltiin kirjan sisällön lisäksi myös laajemmin sitä, miten kirjaa voidaan hyödyntää terveydenhuollon laitteiden sterilointitoimintaa harjoittavissa välinehuoltoyksiköissä, niin määräysten noudattamisessa kuin toiminnan käytännön järjestelyissä. Aamukahvitilaisuudessa oli noin 20 osallistujaa.
Uudistettu SFS-käsikirja 234 on tarkoitettu välinehuollon esimiehille, välinehuoltajille, välinehuoltoalan opiskelijoille, välinehuoltojen yhteistyökumppaneille ja alan asiantuntijoille.
Aamukahvitilaisuuden avasi Pertti Isoniemi (YTL) ja Kimmo Linnavuori (Valvira) käytti tilaisuudessa viranomaisen puheenvuoron teemasta "Säädökset ja viranomaisvaatimukset sterilointituotteille ja niiden käytölle; kirjan anti näiden noudattamisessa". Tuula Karhumäki (HUS-Desiko) käytti välinehuollon puheenvuoron aiheesta "Laadukkaan välinehuollon toteuttaminen: kirjan anti välinehuoltajalle, välinehuollon opiskelijalle ja välinehuollosta kiinnostuneelle".
SFS-käsikirja on laadittu yhteistyössä Yleisen Teollisuusliiton (YTL) kanssa. Kirjan laatimiseen ovat osallistuneet:
Tero Andersson, Franke Medical Oy
Tuula Karhumäki, HUS-Desiko
Ville Kivisalmi, Aseptolog
Hanna-Kaisa Kyyrönen, Wipak Oy
Kimmo Linnavuori, Valvira
Suvi Pasanen, Yleinen Teollisuusliitto
Michael Paul, Getinge Finland Oy
Outi Voipio-Airaksinen, B. Braun Medical Oy
HUS-Desikon toimitusjohtaja Tuula Karhumäki piti tilaisuudessa puheenvuoron välinehuollon näkökulmasta ja toi esille, mikä merkitys standardeilla on käytännön välinehuoltotyön laadussa. Karhumäki totesi uudistetun SFS-käsikirjan tulevan tarpeeseen, sillä kirjan edellinen versio on julkaistu jo vuonna 1977.
Kliinisten laboratorioiden näytteet ovat potilasnäytteitä. Nykyään monet näytteenottovälineet ja vaikkapa kudosten käsittelyssä käytettävät instrumentit saattavat olla kertakäyttöisiä. Tästä huolimatta monikäyttöisillä teräsinstrumenteilla on vankka paikkansa kliinisessä näytteiden käsittelyssä. Kirurgisissa toimenpiteissä teräsinstrumentiikan valikoima on edellistäkin laajempi.
Välinehuoltajan tehtäviin kuuluu huoltaa myös tämä instrumentiikka. Vaativat teräsinstrumentit valmistetaan tänäkin päivänä osittain käsityönä ja yhden ainoan instrumentin valmistuksessa saattaa olla monta haastavaa ja aikaa vievää vaihetta. Näin ollen ei ole ihme, että terveydenhuollon instrumenttien hankintoja suunniteltaessa tuntuu, että instrumenttien hankintalaskun loppusumma kohoaa korkealle. Jos kuitenkin tutustuu instrumenttien valmistusprosessiin, ymmärtää helposti, mistä instrumentin hinta saattaa koostua.
Tällä avausmerkinnällä käynnistämme Byretti-blogin, jossa on tarkoitus kertoa kuulumisia Laboratoriovälinehuoltoa käsittelevän kirjamme edistymisestä. Kirjaprojektimme käynnistyi aivoriihellä vuoden 2011 alussa, jolloin totesimme, että työelämässä olisi suuri tarve laboratorioiden välinehuoltoa käsittelevälle kirjalle.
Tällä hetkellä kirjoitusprojektimme on hyvässä imussa; olemme olleet yhteydessä muutamiin alan toimijoihin ja lisäksi olemme pitäneet yhden valokuvaussession studiolla - lisäksi raakatekstiä alkaa olla lupaavasti kasassa.
Otamme mielellämme vastaan ideoita, ajatuksia ja toivomuksia koko kirjoitusprojektimme aikana. Tavoitteenamme on käsitellä kirjassamme riittävän kattavasti eri laboratorioalojen välinehuoltoa riittävässä ja työelämää palvelevassa laajuudessa.