Oppimateriaalia steriloinnin standardeista

Loppuvuodesta 2012 ilmestyi uusi "SFS-käsikirja 134. Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Sterilointi". Nyt on vihdoin valmistunut myös kirjaa tukeva oppimateriaali (pdf), joka on ilmestynyt SFSedu-sivustolle ja on saatavilla ilmaiseksi täältä.

ChemBio Finland 2013

ChemBio Finland 2013 -messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 20.-21.3.2013. Tapahtumassa on mahdollisuus osallistua mikrobiologian seminaariin. Seminaari on osallistujille ilmainen.

Tartunta estää työskentelyn vain harvoin - Potilaan Lääkärilehti

Tartunta estää työskentelyn vain harvoin - Potilaan Lääkärilehti

Pintahygieniaa

Pintahygienialla on merkitystä välinehuoltotoiminnassa eristyisesti pestyjen ja desinfioitujen tuotteiden käsittelyssä. Välinehuollon puhtaiden pöytäpintojen hygieniaa voidaan tarkkailla erilaisin testein. Hygieniaa voidaan tarkkailla ATP-määritysten, viljeltävissä olevan kokonaismikrobimäärän tai proteiinikontaminaation perusteella. Joskus esim. pöytäpintojen hygieniaseuranta on perusteltua puhtaanapidon laadun todentamisessa.

Toisaalta erilaisia mittausmenetelmiä voidaan käyttää välinehuollossa pesu- ja desinfektioprosessin onnistumisen todentamisessa. Kävin vierailulla viime viikolla Orion Diagnosticalla Espoossa. Orion Diagnostica valmistaa terveydenhuollon diagnostiikkaan mm. erilaisia kliinisen kemian pikatestejä, huumetestejä ja muita testikittejä. Välinehuoltomaailmassa tutut Clean Card Pro -proteiinijäämätestit ovat myös Orion Diagnostican tuotteita.

Tuotepäällikkö Sanna Teirmaa otti minut ystävällisesti vastaan ja oli etukäteen järjestänyt mahdollisuuden tutustua Orion Diagnostican tuotantoon. Vierailuhetkellä menossa oli parhaillaan Hygicult-tyyppisten kastolevyjen tuotanto. Oli mielenkiintoista havaita, miten monen erilaisen laadunvarmistusvaiheen läpi valmis tuote kulkee ennen päätymistään loppukäyttäjälle.

Välineiden pakkaaminen

Steriilissä ympäristössä mikrobipitoisuus on <1 pmy, mikä tarkoittaa, että kasvullisia ja kasvukykyisiä mikrobisoluja ei ole läsnä. Standardin (SFS-EN 556-1) mukaan steriilissä ympäristössä elinkykyisen mikrobin esiintymistodennäköisyys on 1/1000 000. 

Sterilointi tapahtuu kemiallisilla tai fysikaalisilla sterilointimenetelmillä. Välinehuollon tuottamalla steriilillä tuotteella tarkoitetaan pestyä, desinfioitua, kuivattua, oikealla tavalla pakattua, steriloitua ja säilytettyä tuotetta. Ei ole aivan yhdentekevää, miten steriloitavat välineet pakataan ja steriloidaan ja miten steriloituja tuotteita säilytetään. Välinehuollon pakkausmateriaalien käyttämisessä välinehuoltajaa ohjaavat useat EN-standardit. 

Helmikuun alun koittaessa pääsimme vierailemaan Wipak Oy:n tuotantolaitoksille Nastolaan:"Wipak Oy kehittää ja valmistaa pitkällevietyjä pakkausratkaisuja jo yli 40 vuoden kokemuksella. Osana Wihuri-konsernia, Wipak on saavuttanut johtavan aseman monikerroskalvoissa, erityisesti barrierkalvoissa. Tasaisesti korkea kalvojemme laadukkuus on seurausta tarkkaan valituista raaka-aineista sekä saumattomasta laatujohtamisesta."

http://www.hospitalmanagement.net/contractors/sterilization/wipak/wipak5.html

Wipak toimii Lahden kupeessa Nastolassa merkittävänä työnantajana ja valmistaa sekä elintarviketeollisuuteen että terveydenhuoltoon erilaisia muovikalvoja ja pakkausmateriaaleja. Välinehuoltomaailmassa Wipak tunnetaan erityisesti Steriking-tuotteiden valmistajana.

Hanna-Kaisa Kyyrönen vastaanotti meidät Wipak Oy:n tehdaskierrokselle ja pääsimme tutustumaan, miten mm. paperilaminaattipussien monikerroksiset muovikalvot valmistetaan ja miten niiden laatu varmistetaan jokaisessa prosessin vaiheessa. Meille avautui mielenkiintoisella tavalla, miten muovigranulaatti muutti muotonsa muovilaminaattikalvoksi ja miten siitä prosessoitiin paperin kanssa valmiita pakkausmateriaaleja välinehuollon pakkaamisen tarpeisiin. 

Minne terveydenhuollon riskijätteet pitäisi laittaa? - Potilaan Lääkärilehti

Minne terveydenhuollon riskijätteet pitäisi laittaa? - Potilaan Lääkärilehti

Laboratorion jätehuollosta on Oulun seudun ammattikorkeakoulussa bioanalytiikan koulutusohjelmassa tehty vuonna 2010 opinnäytetyö: MITÄ JÄTÄT JÄLKEESI JA MITEN HÄVITÄT JÄLKESI? –

Jätehuoltokansion päivitys Oulun seudun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan

koulutusohjelman laboratorioon. Opinnäytetyön tekijä Marita Kaislaranta ja työ on luettavissa tästä. Hieno työ, kannattaa lukea!

Silmien suojaaminen ja ensiapu

Näkökykymme on meille ainutlaatuinen. Välinehuoltotyössä joudutaan käsittelemään erilaisia kemikaaleja, kuten pesu- ja desinfektioaineita. Laboratorion välinehuollossa ollaan usein tekemisissä myös väkevien happojen ja emästen sekä orgaanisten liuottimien kanssa. Silmät ovat myös hyvä infektioportti, joten silmien suojaaminen on tärkeää jokapäiväisessä työssämme, mikäli altistuu biologisille, kemiallisille tai fysiologisille vaaratekijöille.

Mikäli altistumisen mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, työnantajan vastuulla on hankkia työpaikalle määräykset täyttävät suojaimet. Lisäksi työntekijän velvollisuus on käyttää tarjottuja suojaimia. Suojainhankintoja tehtäessä on tärkeää, että kaikki pääsevät kokeilemaan suojaimia ennen hankintapäätöksen tekemistä, jotta jokainen saa omaan anatomiaan sopivat ja työssä miellyttävän tuntuiset suojaimet. Miellyttävän tuntuiset suojaimet lisäävät myös suojautumismyönteisyyttä työssä.

Jos silmään kohdistuu kemiallinen altistus, on ensiavun aloittaminenn tärkeää. Emäksiset yhdisteet ovat erityisen hankalia pois huuhdottavia, koska ne tunkeutuvat tehokkaasti kudokseen. Osmo Saarelman artikkeli Duodecimissä valottaa silmävammoihin liittyviä käytäntöjä.

Tärkeintä kemikaalivammojen välttämisessä on ennaltaehkäisy. Siksi on tärkeää tutustua kaikkien työssä käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan myös riittävästä suojautumisesta on huolehdittava. Lisäksi työpaikalle on hankittava riittävät välineet välittömän ensiavun aloittamiseksi, jos jotain odottamatonta pääsee kaikista varotoimenpiteistä huolimatta tapahtumaan.

Cederroth Oy on tuottanut havainnollisen videon silmänhuuhtelusta: