perjantai 27. heinäkuuta 2012

Virheet tulevat kalliiksi

19.7.2012 yle uutisoi tanskalaisesta sairaalasta, jossa yli 700 potilasta kutsutaan HIV- ja hepatittitesteihin. Syynä tähän on instrumenttipesukone, jonka pesuprosessissa oli ollut jokin häiriö ja instrumentit ovat jääneet likaisiksi. "Likaisista instrumenteista on voinut tarttua tauteja potilaista toiseen. Tartuntoja ei kuitenkaan pidetä todennäköisinä. Vaikka tartunnat eivät olekaan todennäköisiä, sairaala haluaa kuitenkin varmistua, ettei potilaisiin ole levinnyt likaisten välineiden kautta HIV:iä, hepatiittiä tai verenmyrkytystä."

Tietämättä asiasta se enempää ei voi muuta kun todeta, että virheet tulevat kalliiksi, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Elimistön neljä perusnestettä


Humoraalioppi eli nelinesteoppi vallitsi lääketiedettä yli kahden vuosituhannen ajan, osittain aina 1800-luvulle saakka. Samalla Samalla periaatteella kuin maailmankaikkeus koostui neljästä elementistä ilmasta, maasta, tulesta ja vedestä, muodostui ihmisruumis vastaavasti neljästä nesteestä.  Ajatus ruumiin neljästä perustui siihen, että verta seisotettaessa siihen muodostui neljä kerrosta.

1. kirkkaan punainen eli varsinainen veri eli sangus, joka luultiin muodostuvan maksassa
2. tummempi hyytymäkerros ns. musta sappi eli melancholia, joka sen ajan käsityksen mukaan syntyi pernassa
3. valkoinen lima eli phlegma, joka muodostui kylmimmässä elimessä, aivoissa
4. verihera eli ns. keltainen sappi eli chlorera sen sijaan sappirakossa

Sairauksia todettiin näiden kerrosten keskinäisten paksuussuhteiden muuttuvan. Tätä ruumiinnesteiden suhteissa tapahtunutta muutosta pidettiin sairauden syynä. Tätä ilmiötä tutkitaan tänä päivänäkin kliinisissä laboratorioissa mittaamalla veren lasko eli puhekielellä ilmaistuna tietyt sairaudentilat ilmenevät kohenneena senkkana. Sairaan veren ”lima” kerros oli vahvempi. Tästä syystä kreikkalaiset pitivät erityisesti ”limaa” taudin aiheuttajana. Kun kylmä lima lisääntyi eikä päässyt luonnollista tietä poistumaan nenäeritteenä tai juoksevana märkänä, se täytyi poistaa veren mukana iskemällä suonta, kuppaamalla tai verijuotikkaan avulla. Liman poistumista edisti myös ulostuslääkkeet, peräruiske tai jopa tahallisesti aiheutettu märkiminen. Vereen jäädessään lima saattoi aiheuttaa suonensisäistä hyytymistä, joka väistämättä aiheutti kuoleman.
Nelijakoisuutta todettiin muuallakin kuin nelinesteopissa. Neljä vuodenaikaa, kutakin ruumiinnestettä vastasivat neljä luonnetyyppiä (flegmaattinen, sangviininen, melankolinen ja koleerinen), neljä pääilmasuuntaa jne.  

Sairauden hoito tähtäsi aina humoraalisen tasapainon palauttamiseen. Usko veren laskemisen parantavaan vaikutukseen on hallinnut lääketiedettä kautta historian aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Kirjapainon keksimisestä 1500-luvulta lähtien suoneniskentäkalenterit olivat eniten levinneitä julkaisuja. Niissä annettiin ohjeita sopivista suoneniskentäpäivistä. Suoneniskentää tehtiin myös tautia ehkäisevässä tarkoituksessa. Ohjeet olivat tarkkoja ohjeita suoneniskennän suorittamishetkestä ja pistokohdasta, joiden ajateltiin määräytyvät vuodenajasta ja taivaankappaleiden sijainnista.

Ylen Akuutissa kerrottiin vuonna 2004 lääkitsemisen ja parantamisen historiasta: "Koska sairaudet nähtiin häiriönä näiden neljän nesteen suhteessa, lääkkeillä ja muilla rohdoilla pyrittiin palauttamaan elimistön sisäinen tasapaino. Tämän vuoksi ruokavalio, hengitys, hikoilu, ulostaminen ja virtsaaminen näyttelivät hoidoissa tärkeää osaa. Kuuluisa esimerkki tästä on Englannin kuninkaan Kaarle II:n kuolinvuoteellaan vuonna 1685 saama hoito. Kuninkaan oikeasta käsivarresta laskettiin pauna verta ja vasemmasta olkapäästä puoli paunaa. Tätä seurasi oksennuslääke, kaksi ulostuslääkettä ja viidestätoista aineosasta koostunut peräruiske. Hänen päänsä ajeltiin ja siihen nostatettiin rakko; sen jälkeen kuninkaalle annettiin aivastuspulveria, lisää oksennuslääkettä, häneltä iskettiin suonta ja hänelle annettiin rauhoittavia lääkkeitä. Hänen jalkaansa pantiin laastari, joka sisälsi pikeä ja kyyhkysen lantaa. Hänelle juotettiin kymmentä kasvisuutetta sisältävä seos. Lopulta kuningas nautti 40 tippaa kuolleen kallosta puristettua nestettä. Lääkäreiden sankarillisista ponnisteluista huolimatta kuningas kuitenkin valitettavasti kuoli."

Vielä lopuksi. Lukiessani vanhoja lääkärikirjoja huomasin, että mikrobi-sanalle on käytetty aiemmin muita ilmaisuja. 1950-luvulla julkaistussa teoksessa bakteerille käytetään synonyymiä jakosieni tai hitiö.  Vielä 1970-lyvun alkupuolella mikrobin synonyyminä käytettiin sanaa hituolio.  Laboratorio-sanan alkuperä on sanassa työ (lat. labor).  Suomen kielessä on laboratoriosta käytetty erilaisia ilmaisuja: vuonna 1838 ruotsinkielestä muunnos ” lapratoriumi”, vuonna 1853  ”keitin-paja”, vuonna 1885 ”laboratoorio, lapratoori”, kunnes vuodesta 1889 alkaen on käytetty sanaa laboratorio.

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Vanha laboratoriolasiesine

Tässä pullossa on aikoinaan pidetty etanolia, jota on käytetty ihon desinfointiin. Minulla on paljon kauniita vanhoja laboratorioesineitä, pääosin ne ovat lasia ja tarkemmin vielä borosilikaattilasia. Nykyisin käytetään myös jonkin verran muovista valmistettuja laboratoriovälineitä, mutta lasi laboratoriomateriaalina on edelleenkin ylivertainen.

Laboratorion välinehuolto

Tällä avausmerkinnällä käynnistämme Byretti-blogin, jossa on tarkoitus kertoa kuulumisia Laboratoriovälinehuoltoa käsittelevän kirjamme edistymisestä. Kirjaprojektimme käynnistyi aivoriihellä vuoden 2011 alussa, jolloin totesimme, että työelämässä olisi suuri tarve laboratorioiden välinehuoltoa käsittelevälle kirjalle.

Tällä hetkellä kirjoitusprojektimme on hyvässä imussa; olemme olleet yhteydessä muutamiin alan toimijoihin ja lisäksi olemme pitäneet yhden valokuvaussession studiolla - lisäksi raakatekstiä alkaa olla lupaavasti kasassa. 

Otamme mielellämme vastaan ideoita, ajatuksia ja toivomuksia koko kirjoitusprojektimme aikana. Tavoitteenamme on käsitellä kirjassamme riittävän kattavasti eri laboratorioalojen välinehuoltoa riittävässä ja työelämää palvelevassa laajuudessa.