maanantai 10. maaliskuuta 2014

Arkkea kutsutaan jatkossa arkeoneiksi

Lehdistötiedote 10.3.2014

Eliökunta jakautuu nykyluokittelun mukaan kolmeen pääryhmään: tumallisiin (joihin kuuluvat muun muassa eläimet ja kasvit), bakteereihin ja kolmanteen ryhmään, joka on tähän saakka tunnettu nimellä ”arkit”. Tutkijoiden keskuudessa tämä nimitys koettiin kuitenkin hankalaksi, koska sanalla ”arkki” on arkisempiakin merkityksiä suomen kielessä. Tämän takia mikrobiologien ammattiyhteisön Mikrobiologikilta- Mikrobiologgillet r.y:n nimittämä sanastotyöryhmä otti tehtäväkseen uuden nimityksen määrittämisen. Sekä asiantuntijoiden että maallikoiden mielipiteiden selvittämisen jälkeen sanan "arkki" korvaajaksi valikoitui monista ehdolla olleista vaihtoehdoista sana "arkeoni".

Arkeonin valintaa puolsivat monet tekijät. Se on itsenäinen sana, jolla ei ole ennestään mitään muuta merkitystä eikä se ole käytössä etuliitteenä tai erisnimenä. Sana muistuttaa läheisesti englanninkielistä, kreikkaan pohjautuvaa arkeonien nimitystä ”archaeon”, joten se on varsinkin alan opiskelijoille ja tutkijoille yksinkertainen omaksua. Lisäksi arkeoni oli suosituin uusiosana Helsingin sanomien järjestämässä, aihetta käsitelleessä äänestyksessä, ja myös Kielitoimisto tuki termin valintaa käyttöön.

Mitä arkeonit ovat?
Arkeonit ovat mikroskooppisen pieniä, ulkonäöltään hyvin vaihtelevan näköisiä tumattomia eliöitä. Solukalvojen koostumus erottaa arkeonit kaikista muista eliöistä. Arkeonien solukalvot ovat läpäisevyydeltään huonompia kuin bakteerien tai tumallisten solukalvot. Osa arkeoneista kykenee metaanintuotantoon, mihin muut eliöt eivät pysty. Lehmien ilmakehään päästämä metaani on siis niiden sisällä asuvien arkeonien tuottamaa. Pienuudestaan ja tumattomuudestaan huolimatta arkeonit ovat läheisempää sukua tumallisille eliöille kuin bakteereille. Monet arkeonien ja tumallisten perusmekanismit ovat samankaltaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi perintöaineksen järjestäytyminen ja sen sisältämän tiedon muuntaminen proteiineiksi.

Arkeoneja elää lähes kaikkialla, mistä niitä vain on osattu etsiä. Suurin osa niitä koskevasta tiedosta on kuitenkin ääriolojen arkeoneista, koska normaaliympäristöjen arkeoneja tutkittaessa bakteerit ja tumalliset vaikeuttavat oleellisesti tutkimuksia ja kasvatusta. Tällä hetkellä pidetään todennäköisenä, että tumalliset ovat saaneet alkunsa arkeonin nielaistua sisäänsä happea hengittävän bakteerin. Arkeoneista siis löytynevät ihmistenkin esi-isät.

Tiedotteen laatija: Mikrobiologikilta – Mikrobiologgillet ry:n sanastotyöryhmä

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat 8.3.2014.