maanantai 28. tammikuuta 2013

Ongelmajäte on nyt vaarallinen jäte


Vaaralliset jätteet sisältävät aineita, jotka jo pieninä määrinä voivat olla haitallisia tai vaarallisia sekä ihmisille että ympäristölle. Vaarallisiksi jätteiksi luokitellaan esimerkiksi lääkejätteet, jäteöljyt sekä muut öljyiset jätteet, kannettavat akut ja useat paristot, ajoneuvoakut, liuottimet, liimat, lakat, maalijätteet, torjunta-aineet, painekyllästetty puu, energiansäästölamput ja loisteputket. Vaarallisia jätteitä ei missään nimessä saa sekoittaa muun jätteen joukkoon, kaataa viemäriin tai polttaa.

Aiheesta tarkemmin tästä. Esite terveydenhuollon jätteistä tästä linkistä ja laboratorion jätteistä tästä linkistä, esitteet myös ruotsiksi. 

Minne terveydenhuollon riskijätteet pitäisi laittaa? - Potilaan Lääkärilehti

Minne terveydenhuollon riskijätteet pitäisi laittaa? - Potilaan Lääkärilehti

Laboratorion jätehuollosta on Oulun seudun ammattikorkeakoulussa bioanalytiikan koulutusohjelmassa tehty vuonna 2010 opinnäytetyö: MITÄ JÄTÄT JÄLKEESI JA MITEN HÄVITÄT JÄLKESI? –
Jätehuoltokansion päivitys Oulun seudun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan
koulutusohjelman laboratorioon. Opinnäytetyön tekijä Marita Kaislaranta ja työ on luettavissa tästä. Hieno työ, kannattaa lukea!

torstai 24. tammikuuta 2013

Hyvät, pahat, näkymättömät

Minulla on paljon kirjoja, varmasti ihan liikaa. Lähiaikoina esittelen ne ammattiini liittyvät kirjat, joista olen pitänyt erityisen paljon. Ensimmäinen niistä on Pentti Huovisen kirjoittama Hyvät, pahat ja näkymättömät (2003). Pentti Huovinen on Turun yliopiston bakteeriopin professori. Hän on loistava kirjoittaja ja esiintyjä, joka esittää asiat hyvin käytännönläheisesti. Käytän tässä yhteydessä suoraa lainausta kirjasta.




Clostridium botulinum on erittäin yleinen maaperän bakteeri. Se on tunnettu jo pitkään ruokamyrkytysten aiheuttajina. Bakteeri ei kuitenkaan itsessään aiheuta kuolemaa vaan sen tekee bakteerin tuottama toksiini eli myrkky, joka estää hermojen toimintaa lamaamalla hermojen ja lihasten välisen toiminnan. Kun toksiini pääsee verenkierron välityksellä leviämään elimistöön, lihasten toiminta vähitellen vaikeutuu tai loppuu, lihakset halvaantuvat. Kohtalokasta on hengityslihasten lamaantuminen. Botulinustoksiini eli botuliini on tehokkain tunnettu luonnon tuottama myrkky. Pienikin määrä ruoan mukana nautittuna voi johtaa kuolemaan. Koko elimistön toiminnan lamauttavan myrkytyksen aiheuttaa niinkin pieni määrä kuin kaksi mikrogrammaa eli gramman miljoonasosaa myrkkyä. 
http://microbewiki.kenyon.edu/index.php/Clostridium_botulinum_neu2011
Mistä botuliinimyrkytyksen voi saada? Botulinustoksiinin tuotanto alkaa, kun botulinusbakteeria tai sen itiöitä pääsee johonkin elintarvikkeeseen, bakteerin kasvulle suotuisaan ympäristöön. Bakteerin mielielintarvikkeita ovat liha-, kala- ja vihannessäilykkeet. Sen nimi tulee latinan sanasta botulus, makkara. Voi arvata, että erityisesti kotona tehty makkara on tyypillinen tartunnanlähde - tai on ainakin joskus ollut, kun makkaroita tehtiin kodeissa. Toinen tyypillinen tartunnanlähde oli kotona tehdyt säilykkeeet. Kotioloissa on vaikea toteuttaa tarpeeksi hyvää hygieniaa. Ja jos säilykkeitä tekee vain vähän tai harvoin, hygieniariskit moninkertaistuvat. Normaalisti ruokamyrkytyksen voi välttää kuumentamalla ruokaa riittävästi. Bakteerin erittämä toksiini hajoaa keitettäessä, joten jos säilykkeitä kuumenneteen 10-15 minuuttia 100 asteessa, se on periaatteessa turvallista. Tätä ei kuitenkaan aina tehdä, sillä jotkut säilykkeet on tarkoitettu syötäväksi myös ilman kuumentamista. 
Botulinusbakteeri on kuitenkin siitä ongelmallinen, että sen itiöt kestävät tuntikausien keittämisen. Toisin sanoen säilykkeessä vielä olevat bakteeri-itiöt voivat aktivoitua suolistossa ja periaatteessa aiheuttaa taudin ruoan keittämisen jälkeen. Riski saada ruokamyrkytys on tietysti suurempi, jos itse myrkkyä on syödyssä ruuassa. Terveen ihmisen suoliston omat bakteerit pystyvät pitämään kurissa pienet määrät ruuan mukana tulevia botulinusbakteereita. Mutta esimerkiksi imeväisikäinen, jolla bakteerikasvusto on vielä kehittymätön, on altis botulinusbakteerien kasvulle suolistossa. Bakteerin toiminta suolistossa johtaa ruokamyrkytykseen. On jopa arveltu, että osa kätkytkuolemista olisi botulisnustoksiinin aiheuttamia, vaikka lopullinen ja vakuuttava tieteellinen näyttö tästä vielä puuttuu. 
Botuliinimyrkytys on Suomessa erittäin harvinainen. Sitä on tavattu vain yksittäisiä tapauksia. Yhdysvalloissa epidemioita on sen sijaan kymmenkunta vuosittain. Suomessa viimeinen ihmisen saama botuliinimyrkytys tuli kalasta 1990-luvulla. Mies oli säilyttänyt pyytämäänsä siikaa viallisessa jääkaapissa. Jääkaapin lämpötila pääsi nousemaan yli 10 asteen, kun sen normaalilämpötilan pitäisi olla 3-4 astetta. 
Säilykkeet on tietenkin tarkoitettu pitkään säilytettäväksi, ja niin botulinusbakteerilla on aikaa lisääntyä. Bakteeri pitää lisäksi hapettomasta ympäristöstä. Ja sitähän säilykkeet ovat. Säilöntäaineena käytetyillä nitriiteillä voidaan estää bakteerin kasvua. Nitriiteistä ei ole haluttu luopua niiden mahdollisista haitoista huolimatta, koska botuliinimyrkytyksen riski on aina olemassa. Nitriitit ovat tässä pienempi paha.
Botuliinimyrkytyksen oireet alkavat 12-36 tunnin kuluttua toksiinin nauttimisesta. Ensioireita ovat näköhäiriöt ja kaksoikuvat silmälihasten toiminnan heiketessä. Sitä seuraavat puhe- ja nielemisvaikeudet näitä elimiä hermoittavien aivohermojen lamaantumisen takia. Jos potilas kuolee, se johtuu yleisemmin hengityksenpysähdyksestä. Botuliinimyrkytystä hoidetaan antitoksiineilla eli vastamyrkyillä, jotka pitäisi antaa mahdollisimman nopeasti. Kun antitoksiinin on annettu, tärkeintä on pitää yllä ensisijaisia elintoimintoja eli hengitystä ja sydämen toimintaa. Sen jälkeen ei voida tehdä juuri muuta kuin odottaa toksiinin häviämistä elimistöstä, mihin voi mennä useita viikkoja. Jos epäillään, että suolistossa on edelleen bakteereita, potilaalle annetaan myös antibioottihoito, jolla botulinusbakteerit pyritään tappamaan. 
Myrkkyä ryppyihin? Clostridium botulinum- bakteerin tuottamaa toksiinia on käytetty lääketietessä jo 1970-luvulta lähtien liian aktiivisten lihasten toimintaa lamauttamaan....Botulinustoksiinin merkitys myös kosmeettisiin vaivoihin on huomattu. Esimerkiksi otsalle lihasten jännittämisestä vähitellen muodostuvat syvät rypyt voidaan usein hoitaa botulinustoksiinilla.... 
 Jos mikrobit kiinnostavat, suosittelen lukemaan kannesta kanteen tämän teoksen, on todella hyvä!

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Studia Medicina -yleisöluento keskiviikkona 6.2.2013

Liikunta ja terveys
Puheenjohtajana arkkiatri Risto Pelkonen

klo 17.00-17.30 Dosentti, erikoislääkäri Heikki Tikkanen, HY: Liikunta käypänä hoitona
klo 17.30-18.00 Osastonlääkäri Kai Kiilavuori, HUS: Liikunta ja sydän
klo 18.00-18.30 Professori, ylilääkäri Kaisu Pitkälä, HY, HUS : Liikunta ja mieli
klo 18.30-19.00 Yleisökysymykset ja keskustelu


Kahvitarjoilu klo 16.00 alkaen. Studia Medicina -luentosarja on yleisölle suunnattu avoin luentosarja lääketieteen uutuuksista ja muuten kansalaisia kiinnostavista aiheista johtavien asiantuntijoiden kertomina. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

maanantai 14. tammikuuta 2013

PHMG ja Akacid

Yle:n uutisissa tänään:

EU kieltää kaksi yhdistettä, joita käytetään erilaisissa tilojen desinfiointiin tarkoitetuissa aineissa. Jos purkin kyljessä lukee PHMG tai Akacid, tuotetta ei saa enää käyttää. Käyttökielto desinfinointiaineissa tulee voimaan helmikuun alussa. Nyt kiellettäviä aineita on voitu käyttää desinfiointiin muun muassa kodeissa, työpaikoilla, sairaaloissa, elintarvike- ja rehuvarastoissa ja hevostalleissa. PHMG- ja Akacid-yhdisteitä sisältävillä aineilla on desinfioitu myös rakennustuotteita.

Markettien tuotteissa PMHG- ja Akacid-yhdisteitä on ollut vähän, tiettävästi joissakin "desinfioivissa" yleispuhdistusaineissa, kalustesuihkeissa ja tekstiilien suoja-aineissa. Heinäkuun 2012 jälkeen niitä ei ole saanut enää löytyä ihmisille tarkoitetuista hygieniavalmisteista kuten käsideseistä. Lue tarkemmin tästä Aihetta käsitelty myös 14.1.2013 Yle uutiset lähetyksessä. 

PHMG: Polyheksametyleeni(diamiini)-guanidiniumkloridi (Akacid forte)
Oligo(2-(2-etoksi)etoksietyyli-guanidiniumkloridi (Akacid)

lauantai 12. tammikuuta 2013

Kulttuuri pidentää ikää

Kulttuurilla on myönteinen vaikutus ihmiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Tähän tulokseen päätyi mm. Boinkum Benson Konlaan ruotsalaisessa lääketieteen väitöskirjassa vuodelta 2001, yksi tutkimukseen liittyvä abstrakti luettavissa tästä. Tutkimusta varten Konlaan tutustui 25 000 ruotsalaisen terveystietoihin, aineistoa kerättiin myös haastatteluin. Tutkimuksen laboratoriokokeet osoittivat, että kulttuurin harrastaminen laski koeryhmän verenpainetta ja ACTH-stressihormonin tasoa sekä nosti Kol-HDL (hyvä kolesteroli) tasoa.

Suurin terveysvaikutus on kulttuurharrastuksilla, jossa ihminen on katsojana tai kuuntelijana. Parhaimman terveyshyödyn tuottivat museokäynnit, myös konsertit, elokuvat ja taidenäyttelyt. Sen sijaan kirkossa käyminen ja penkkiurheilulla ei ollut juuri vaikutusta. Mikäli kulttuuriharrastus lopetettiin, sen tuottama terveysvaikutus hiipui. Kulttuurin terveyttä edistävä vaikutus perustuu todennäköisesti sen tuottamiin elämyksiin, erityisesti elämysten yhdessä kokemiseen. Paljon kulttuuria harrastavat elävät myös pidempää.

Kulttuurin myönteisistä terveysvaikutuksista on kirjoittanut paljon myös neurologi Markku T. Hyyppä. Hyypän mukaan kulttuuri siinä merkityksessä, joka ohjaa yksilön sosiaalista pääomaa, esimerkiksi tavat, käyttäytyminen ja yhteisöllisyys, ovat terveyden kannalta oleellisempia tekijöitä kuin taiteiden tuotteet, joita ei niitäkään tule väheksyä.  Markku T. Hyypän on kirjoittanut asiasta esim. seuraavasti:

Yhteisöllisyys paras pitkän iän selittäjä
Haluatko elää yhtä pitkään kuin suomenruotsalaiset? Toimi näin
Harrastukset pidentävät ikää
Elämisen eliksiiriä
Lapsi kasvaa yhteisöllisyyteen vain rakastavassa kodissa
Suomenruotsalaiset elävät muita pidempää - miksi?

Tässä asiassa elän kuten opetan. Se vuoksi olen aloittanut vuoden alusta kirjoittamaan uutta Kulttuuriseteli nimistä blogia.


torstai 10. tammikuuta 2013

THL:n uusi verkkosivusto infektiotaudeista


THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) uusi verkkosivusto infektiotaudeista on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille, mutta siitä hyötyvät kaikki. Sivusto tarjoaa tietoa ja työvälineitä tartuntatautien torjuntaan: perustietoa mikrobeista ja niiden aiheuttamista taudeista, torjuntaohjeita ja suosituksia sekä tietoa laboratoriotutkimuksista ja tartuntatautien seurannasta. Mukana myös infektiouutiset - ajankohtaista asiaa tarttuvista taudeista ja rokotuksista.

http://www.flickr.com/photos/microbeworld/5634409581/
Mycobacterium tuberculosis bacteria

perjantai 4. tammikuuta 2013

Silmien suojaaminen ja ensiapu

Näkökykymme on meille ainutlaatuinen. Välinehuoltotyössä joudutaan käsittelemään erilaisia kemikaaleja, kuten pesu- ja desinfektioaineita. Laboratorion välinehuollossa ollaan usein tekemisissä myös väkevien happojen ja emästen sekä orgaanisten liuottimien kanssa. Silmät ovat myös hyvä infektioportti, joten silmien suojaaminen on tärkeää jokapäiväisessä työssämme, mikäli altistuu biologisille, kemiallisille tai fysiologisille vaaratekijöille.

Mikäli altistumisen mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, työnantajan vastuulla on hankkia työpaikalle määräykset täyttävät suojaimet. Lisäksi työntekijän velvollisuus on käyttää tarjottuja suojaimia. Suojainhankintoja tehtäessä on tärkeää, että kaikki pääsevät kokeilemaan suojaimia ennen hankintapäätöksen tekemistä, jotta jokainen saa omaan anatomiaan sopivat ja työssä miellyttävän tuntuiset suojaimet. Miellyttävän tuntuiset suojaimet lisäävät myös suojautumismyönteisyyttä työssä.

Jos silmään kohdistuu kemiallinen altistus, on ensiavun aloittaminenn tärkeää. Emäksiset yhdisteet ovat erityisen hankalia pois huuhdottavia, koska ne tunkeutuvat tehokkaasti kudokseen. Osmo Saarelman artikkeli Duodecimissä valottaa silmävammoihin liittyviä käytäntöjä.

Tärkeintä kemikaalivammojen välttämisessä on ennaltaehkäisy. Siksi on tärkeää tutustua kaikkien työssä käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan myös riittävästä suojautumisesta on huolehdittava. Lisäksi työpaikalle on hankittava riittävät välineet välittömän ensiavun aloittamiseksi, jos jotain odottamatonta pääsee kaikista varotoimenpiteistä huolimatta tapahtumaan.

Cederroth Oy on tuottanut havainnollisen videon silmänhuuhtelusta:


Hyödynnä ilmaisia terveyssivustoja


Työterveyslaitoksen Työpisteen vinkki on nyt erityisen hyödyllinen, kannattaa katsoa tarkemmin tästä.

Clostridium difficile ja Cliff

Hiljattain Hollannista tehty tutkimus osoittaa, että koulutettu koira voi haistaa Clostridium difficile-infektiot ihmisestä muutamassa minuutissa. Tutkimuksessa käytettiin kaksivuotiasta beaglea (kuvassa Cliff-koira), joka nuuhki 300 potilasta, joista 30:lla oli C. difficile ja 270 henkilöä oli tutkimuksessa verrokkina. Koira tunnisti infektion potilaasta ympäröivästä ilmasta lähes joka kerta, 100 %:sti ulostenäytteistä. C. diffiicile osoittaminen laboratorionäytteistä on aika työlästä ja aikaa vievää. Koira diagnosoi kaksi vuodeosastoa ja aikaa siihen kului vain noin 10 minuuttia. Potilaan lääkärilehdessä tarkemmin tästä linkistä, alkuperäinen tutkimus tässä linkissä. Aiheesta voi katsoa videon tästä.

http://www.thestar.com/living/article/1301748--cliff-the-beagle-can-detect-c-difficile-just-by-sniffing-air-around-infected-patients