sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Kuumailmasterilointi

Jokin aika sitten löysin vintiltä laatikon, jonka olin unohtanut sinne vuosikausiksi. Laatikko sisälsi 1970-luvun lopulla kuumailmalla sterioituja laboratoriovälineitä.  Kuumailmasterilointi on kuumentamista kuumassa ilmassa käyttäen sopivaa lämpötilaa ja sterilointiaikaa.  Yleensä käytetään lämpötilana 160 C ja sterilointiaika vähintään 2 tuntia.

Aiemmin ruiskut olivat monikäyttöisiä lasista valmistettuja. Pakkauksessa ja ruiskussa oli merkintä, että  väline kestää 200 C asteen lämpötilaa, joten se soveltuu myös kuumailmasterilointiin. 
Kuumailmakaapissa voidaan steriloida metallia, lasitavaroita, öljyjä, rasvoja, jauheita. Näin ollen mentelmä soveltuu hyvin laboratorion ja apteekin käyttöön. 
Kaunis vanha tippapullo
Kuvassa 10 ml mittapullo, joka steriloitu kuumailmassa. Alumiinifoliota voidaan käyttää kuumailmasteriloinnissa. Metalli johtaa hyvin lämpöä ja antaa suojan pullolle, myös steriloinnin jälkeen varastoinnin aikana. 
Pakkausmateriaaleina käytetään nylonkalvopusseja, metallirasioita, lasipurkkeja ja sterilointiin tarkoitettua voimapaperia. Ainakin 1990-luvulla voimapaperia käytettiin kuumailmasteriloinnissa, mutta en ole sitä enää nähnyt käytettävän missään viime vuosina. Käyttääköhän joku vielä voimapaperia steriloinnissa?


Erilaisia metallirasioita käytetään pakkausmateriaalina. Steriloitavat välineet asetellaan väljästi, jotta steriloiva aine, kuumailma, pääsee vaikuttamaan kaikille pinnoille.

Ruisku pakattu nailonkalvopussiin, joka suljettu kuumailmasterilointiin soveltuvalla sterilointiteipillä. Teipissä ei ole indikaattoria, joten pakkaukseen pitäisi laittaa jokin kemilallinen indikaattori. Usein käytetään dry heat indikaattoria.  Yleensä nailonkavopussit suljettiin impulssisaumaajalla, jolloin niiden varastointiaika oli pidempi.

lauantai 14. joulukuuta 2013

Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma on päivitetty - Potilaan Lääkärilehti

Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma on päivitetty - Potilaan Lääkärilehti

Maailman nopeinta aivoinfarktin liuotushoitoa - Potilaan Lääkärilehti

Maailman nopeinta aivoinfarktin liuotushoitoa - Potilaan Lääkärilehti

Medica 2013 sterilointi

Medicassa oli esillä paljon myös erilaisia sterilointilaitteita, enimmäkseen autoklaaveja ja kemiallisesta sterilointimenetelmistä vetyperoksidilla steriloivia laitteita. Alla olevassa kuvassa Espanjassa valmistettu Matachana, jossa sterilointiaine on 2 % formaldehydi. 


Getinge on ruotsalainen vuonna 1904 perustettu yritys, joka valmistaa paljon välinehuollon laitteita, kuvissa alla erilaisia höyryautoklaaveja. 




Tuttnauerin laitteet tulivat tutuiksi jo Turkissa, heillä oli iso messuosasto myös Saksassa. Alla ovassa kuvassa vetyperoksidilla steriloiva laite. 



Renosem on korealainen vuonna 2007 perustettu yritys, joka valmistaa plasmasterilointilaitteita, kuvassa alla. 


Alla olevassa kahdessa kuvassa korealaisia vetyperoksidilla (plasma) steriloivia laitteita, toinen Lowtem.  Näitä laitevalmistajia on maailmalla paljon, ilmeisesti aika moni niistä Koreassa. 



Lautenschlaeger on Saksassa vuonna 1888 perustettu yritys, joka on valmistanut autoklaaveja 125 vuotta. Kuva alla. 



Lopuksi muutama lause steriloinnin teoriaa. Steriili väline ei sisällä elinkykyisiä mikrobeja. SFS-EN 556-1 mukaan; "jotta pakattuna steriloitu terveydenhuollon väline voidaan varustaa merkinnällä "STERIILI", teoreettinen elinkykyisten mikrobien esiintymisen todennäköisyys saa olla korkeintaan 1:1 000 000."

Höyrysterilointilaitteita koskevat vaatimukset on esitetty SFS-EN 285 + A2 (isot sterilointilaitteet) ja SFS-EN 13060 + A1 (pienet sterilointilaitteet), formaldehydisterilointia koskevat vaatimukset SFS-EN ISO 14180 + A2, muut steriloitimeneelmät, esim. höyrystetty vetyperoksidiin perustuva menetelmä SFS-EN ISO 14937. 

Lähde: SFS-käsikirja 134.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Medica 2013


Olimme Saksan Dusseldorfissa 20.11-23.11.2013 järjestetyillä Medica messuilla. Nähtävää oli tosi paljon 14:ssa eri messuhallissa.


Sairaalakalusteita oli esillä runsaasti. Erityisesti huomio kiinnittyi valtavan suuriin sairaalakalusteisiin, ylipaino-ongelmien takia kalusteet rakennetaan kestämään jopa 350 kg painoa.


Suurin osa sairaalainfektioita aiheuttavista mikrobeista tarttuu kosketustartuna. Messuilla tutustuimme tarkemmin kupariin ja erilaisiin kupariseoksiin, joilla voidaan sairaalassa korvata perinteiset kosketuspintamateriaalit. Kupari estää mikrobien kasvun ja tappaa 99.9 % mikrobeista muutaman tunnin sisällä altistuksesta. Kirjoitamme aiheesta myöhemmin lisää. 


Medicassa on näytteilleasettajia ympäri maailman, hyvin monet Aasiasta. Monet välineet vaikuttivat aluksi samanlaisilta kuin EU:n alueella ce-merkityt välineet, mutta tarkemmin katsottuna olivatkin sitten aika erilaisia materiaalin ominaisuuksien, välineiden viimeistelyn ja huomattavasti alhaisemman hinnan suhteen. Alla kuvassa intialaisia vakuumiverinäytteenottoputkia ja pakistanilaisia instrumenttivalmistajia.



Alla kuvassa intialainen autoklaavi ja sterilointipytty (tupferipytty), jollaisia Suomessakin on aikanaan käytetty sideharsojen sterilointiin ja säilytykseen. 


Muotoilulla on suuri merkitys myös laitteissa ja välineissä. Alla olevassa kuvassa on nimensä mukaisesti Helmet nimisiä kl. kemian analysaattoreita. 


Alla olevassa kuvassa verinäyteenottotarvikkeita. Saksassa käytetään usein laskimoverinäytteenotossa kuvan mukaisia ruiskuja.



Paljon muutakin mielenkiintoista tuli matkalla esille, mutta niistä joku toinen kerta. 

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Maailman aids-päivä 1.12

Maailman Terveysjärjestön (WHO) vuonna 1988 julistamaa aids-päivää vietetään 1. joulukuuta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta HIV:stä ja aidsista, löytää uusia ja tehokkaampia toimia epidemian hillitsemiseksi ja kampanjoida HIV-positiivisten oikeuksien puolesta.

HI-virus löydettiin 30 vuotta sitten. Maailmassa elää arviolta noin 35 miljoonaa HIV-tartunnan saanutta, lapsia heistä on noin 2.5 miljoonaa. Suomessa todetaan vuosittain noin 170 uutta tartuntaa, yhteensä tartuntoja on todettu noin 3000. Suomessa arvioidaan olevan 500-1000 HIV-tartunnasta tieämätöntä. Varhainen testaus ja diagnoosi ovat paras alku tehokkaalle hoidolle ja tuelle. 

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Studia Medicina 27.11.2013 klo 17.00-19.00 Sydämen asialla

Luennot pidetään Biomedicum Helsingissä, Haartmaninkatu 8, luentosali 1 klo 17.00 - 19.00.
Kahvitarjoilu klo 16.00-17.00

klo 17.00 Kun sydämen valtimot ahtautuvat
Dosentti, ylilääkäri Mika Laine, HY, HUS 

klo 17.30 Kun pumpusta loppuu voima
Professori, ylilääkäri Markku Kupari, HY, HUS 

klo 18.00 Kun sydämen rytmi sekoaa
Erikoislääkäri Sami Pakarinen, HUS

klo 18.30-19.00 Yleisökysymyksiä ja keskustelua

Järjestäjät: Lääketieteellinen tiedekunta, HUS, Biomedicum Helsinki -säätiö

Kaikille avoin, maksuton luentotilaisuus järjestetään neljä kerta kevätkaudella ja kolme kertaa syyskaudella. HUS.n ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan asiantuntijat kertovat oman alansa uusimmista tutkimustuloksista ja hoidon linjauksista.

lauantai 16. marraskuuta 2013

Välinehuollon konferenssi 6.11-9.11 2013 Antalya Turkki


Antalya Kaleici vanhakaupunki

Appelsiinipuusta kerätään kaksi satoa vuodessa. Kuvassa lienee kuitenkin mandariinipuu? 


Olimme välinehuollon konferenssissa Turkin Alanyassa 14th World Sterilization Congress noin 2000 muun osallistujan kanssa. Päivät olivat todella antoisat. Kuulin monta hyvää luentoa, erityisesti jäi mieleen erinomaiset esitykset prioneista ja niiden tuhoamisesta. Paljon uusia laitteita ja menetelmiä tuli myös nähtyä ja oppi niistä oli suuri.


Kongressi järjestettiin ylellisellä Balekin alueella Antalyan kaupungissa

Japanin välinehuollosta kertova esitys oli myös mielenkiintoinen

Itseäni kiinnosti eniten eri sterilointimenetelmät eli mikrobien erityisesti bakteeri-itiöiden tuhoaminen. Selvää on, että kemiallisista sterilointiaineista käytetään tällä hetkellä eniten vetyperoksidia (H2O2). Löysin ainakin kahdeksan erilaista vetyperoksidilla steriloivaa laitetta, 58 % vetyperokisdi usein muuteteaan vielä höyrystymisen jälkeen plasmamuotoon.

Turkissa valmistettu plasmasterilointilaite. Käytetään paljon Aasiassa Turkissa, Venäjällä. Puolassa ja muissa Itä-Euroopan maissa.  Joitakin laitteita on myyty Italiaan. Laitetta valmistettu vuodesta 2006 alkaen. 

ASP Sterrad sterilointiaineena veryperoksidi, joka muutetaan plasmaksi. Laitatta käytetään Suomessa hyvin monessa paikassa.  Sterrad on ensimmäinen vetyperoksidia sterilointimenetelmänä käyttävä laite, joka kehitettin Yhdysvalloissa vuonna 1993.  Suomessa laitteet tulivat jo muutama vuosi sen jälkeen, koska vähitellen siirryttiin etyleenioksidista nopeimpiin sterilointimenetelmiin. 
Med-Ster CASP plasmasterilointilaite, valmistettu Turkissa. Käytetään paljon Aasiassa, Turkissa, Venäjällä ja joissakin Itä-Euroopan maissa

Steris V-Pro steriloi myös höytystetyllä vetyperoksidilla, mutta ei muuta sitä plasmamuotoon. Joitakin laitteita on myös Suomessa.
Kuvassa kaksi Eryigit laitetta, valmistusmaa Turkki. Vasemmalla plasmasterilointilaite ja oikealla pesu- ja desinfektiokone.



Löysin näyttelystä myös eyleenioksidilaitteen ja siitä kirjoitan sitten jossain vaiheessa erikseen. Se laite tai oikeastaan niitä oli kaksi olikin varsin mielenkiinoinen toiminnaltaan.

torstai 31. lokakuuta 2013

Kuvauspäivä Tampereella

Tänään hankimme laboratoriopesukoneen suorituskyvyn testaamiseen liittyvää kuvitusta. Tampereen klassillisen lukion uuden luonnontiedelinjan myötä lukion biologian ja kemian opetustiloja on remontoitu ja uudistettu. Meille avautui mahdollisuus päästä vierailemaan uusissa kalustetuissa tiloissa ja pääsimme samalla tekemään pesudesinfektiokoneelle tehtävää fluoresenssitestiä. Tästä kirjoitamme tarkemmin kirjassamme, mutta ohessa muutamia making-of-kuvia.

Valmistimme riboflaviinista vesiliuoksen, johon liuotimme hydroksietyyliselluloosaa viskositeetin lisäämiseksi. Hydroksietyyliselluloosa on tunnettu, tehokas ja myrkytön geelinmuodostaja, jota käytetään mm. kosmetiikan ja muiden kuluttajatuotteiden viskositeetin säätäjänä. 

Aiheutimme pesukoneen suorasuihkutelineeseen häiriön tukkimalla  tarkoitushakuisesti telineestä yhden putken (kuvassa keskioikealla mittapullon sisällä näkyvä punainen tulppa). Kontaminoimme pestävät lasivälineet valmistamallamme riboflaviinigeelillä. Riboflaviini tunnetaan paremmin B2-vitamiinina. Riboflaviinille on ominaista, että vesiliuoksessaan se fluoresoi sopivissa UV-aallonpituuksissa jopa 0,015 % pitoisuudessa. 

Pesimme kuorman melko tavanomaisella laboratorioon suunnitellulla pesuohjelmalla ja käytimme emäksistä pesuainetta.  

Sopivan valolähteen avulla totesimme pimennetyssä huoneessa, että testiliuoksemme fluoresoi näkyvästi. Kuvassa testilikamme näkyy varsin havainnollisesti. 

Kuva edellämainitusta mittapullosta pesuohjelman jälkeen. Kuormassa pestyt muut laboratoriovälineet olivat puhdistuneet kauttaaltaan, kuten oletimmekin. 

Tämän fluoresenssitestin etuna on, että se on melko helposti toteutettava käyttäjän tekemä testi. Testin toinen etu on, että varsin pienikin epäpuhtauspitoisuus saadaan havainnollisesti näkyviin UV-valon avulla. Tästä esimerkistä voimme havaita, miten oleellista laboratoriopesukoneen pesutelineiden ja suorasuihkuputkien kunnosta huolehtiminen on. On tärkeää varmistaa, että tukoksia ei ole päässyt syntymään. Toisaalta on myös varmistettava, että pestävät välineet asetellaan pesukoneeseen siten, pesuvesi pääsee kaikille pinnoille riittävällä paineella. Laboratoriovälineiden pienetkin epäpuhtaudet (mukaanlukien pesuainejäämät) saattavat aiheuttaa laboratoriossa ongelmia. 

Kiitos Tampereen klassillisen lukion biologian ja kemian opettajille kuvausmahdollisuuden järjestämisestä. 

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kuvaukset jatkuvat

Olen palaamassa assistentti Satun kanssa Turusta ja bloggailen parhaillaan junasta käsin. Kuvasimme laboratoriovälinehuollon ympäristössä Turun yliopistossa Biolääketieteen laitoksella (Lääketieteellinen biokemia ja genetiikka). Kiitämme kuvausmahdollisuudesta Anna-Marja Säämästä ja erityisesti Raili Salosta, joka mittavilla esivalmisteluillaan vauhditti kuvaussessiomme onnistumista. Olipa mukava ja antoisa päivä!

Kuumailmakaapin kuvaamista. 

Toisinaan täytyi joustaa ergonomisista periaatteistaan. 


 Teräspintojen kuvaaminen on varsin haastavaa, koska häiritseviä heijastuksia syntyy helposti. Tässä kuvaamme mikrobiologisen riskijätteen tuhoamiseen käytettävää höyryautoklaavia. 

Välillä täytyy tarkastaa työn laatua ja säätää valaisuolosuhteita.  

Tämän päivän kuvauksiin käytimme aikaa noin viisi tuntia. Saimme kirjaa varten ainakin kolme käyttökelpoista kuvaa. Onnistumisen tunteita viime minuuteilta. 


Making of -kuvat nappasi assistentti Satu. Kiitos!

lauantai 26. lokakuuta 2013

Kuopion puhdastilakoulutuksen tunnelmia

Kuopion kaupungintalo. 

 Puhdastilakoulutuskeskus sijaitsee Kuopion Technopoliksessa Bioteknian tiloissa. 


Biotekniassa sijaitsevat puhdastilakoulutustilat omistaa Savon koulutuskuntayhtymä ja puhdastilat on rakennettu pääsääntöisesti koulutuskäyttöön. Puhdastilakoulutuskeskuksen tilat on rakennettu ja niitä ylläpidetään GMP-määräysten mukaisesti.

 Puhdastilojen ilmanvaihto ja -puhdistus on täysin automatisoitu. 15 % puhdastilojen ilmasta poistetaan, jolloin tiloihin virtaavasta ilmasta 85 % on puhdistettua sisäilmaa. Ilmaa puhdistetaan  HEPA-suodattimilla. 

Puhdastiloihin pukeudutaan aseptisesti, jotta työntekijästä työympäristöön irtoavien partikkelien määrä voidaan minimoida.  

Työskentely puhdastilassa on rauhallista. Tarpeettomien työvälineiden säilyttämistä puhdastiloissa vältetään.  

Puhdastilakoulutuskeskuksen pohjaratkaisu.  

Kaikki materiaali viedään puhdastiloihin materiaalisulkujen kautta. Kuvassa viedään materiaalisulkuun steriloidut suojajalkineet. Kuvassa olevaa paperilaminaattipussia ollaan juuri desinfioimassa 70 % etanolilla. Tämä käytäntö on yleinen, vaikka saattaakin herättää keskustelua. 

Työ ja vapaa-aika lomittuivat viikonlopun aikana mukavasti. Mikä tärkeintä, myös kirjamme edistyi.