sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Maailman tervein kansa 2015



Maailman Tervein Kansa 2015 on vuonna 2008 aloitettu hanke, jonka tavoitteena on rohkaista suomalaisia pitämään parempaa huolta terveydestään ja hyvinvoinnistaan jokapäiväisillä elämäntapavalinnoilla. Osana hanketta oli pese kädet kampanja, josta voi lukea tarkemmin tästä




lauantai 11. lokakuuta 2014

MDS – monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö - Potilaan Lääkärilehti

MDS – monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö - Potilaan Lääkärilehti

Espanjan Ebola-tartunta muistuttaa varautumisen tarpeesta - Potilaan Lääkärilehti

Espanjan Ebola-tartunta muistuttaa varautumisen tarpeesta - Potilaan Lääkärilehti

Käsien pesu

Kokeilin testilian avulla käsien pesun onnistumista.
Hieroin testilikaa käsiini ja uv-lampulla tarkastin, että likaa oli kauttaaltaan käsissäni. Lika näkyi uv-lampussa valkoiselta. Kädet olivat joka puolelta likaiset, vaikka se ei kovin selkeästi kuvassa tule esille. 
Pesu alkoi kostuttamalla kädet sopivan lämpöisellä vedellä. Liian kuuma vesi lisää ihon kuivumista. 
Kun kädet oli kostutettu, annostelin nestesaippuaa käsiini riittävästi. Saippuan teho perustuu lian ja löyhästi kiinnittyneen mikrobiston irrottamiseen. Iho on normaalisti hapan (pH 4-6), joten nestesaippuaksi suositellaan lähellä ihon normaalia happamuutta olevaa saippuaa. 
Hieroin aluksi kämmeniä vastakkain.
Sormenpäät pesin huolalla toisen käden kämmentä vasten. 
Sormia hieroin lomittain toisiaan vasten. 
Molemmat peukalot pesin tarkkaan. 
Sormet pesin yksitellen, huomioiden välit ja sivut. 
Kynnet kauttaaltaan ja kynsinauhat pesin hieroen jokaista erikseen. Kynsien seudulla on merkitävä määrä käsien mikrobeista. 
Lopuksi pesin molemmat ranteet.  
Pesun jälkeen huuhtelin kädet huolellisesti. Pesuun kulunut aika mitattiin ja tulokseksi tuli yli kaksi minuuttia.
Lopuksi kuivasin kädet huolella taputtelemalla niitä kertakäyttöpyyhkeseen. Hankaaminen voi kuluttaa ihon pintaa ja myös käsipyyhkeestä voi irrota hankaamisen seurauksena partikkeleita. 
Kun kädet olivat puhtaat ja  kuivat, annostelin alkoholihuuhdetta 3-5 ml, joka oli valmistajan ilmoittama määrä. 
Upotin sormenpäät kämmenpohjaan otettuun alkoholihuuhteeseen. Hieroin alkoholihuuhdetta myös sormien väleihin, kämmenen sivuille, peukaloihin, ranteisiin ja jokapuolelle käsiin. Desinfektio tapahtuu, kun alkoholi on kuivunut eli noin 30 sekuntia. 
Kun kädet oli pesty, kuivattu ja desinfioitu tarkastin tuloksen uv-lampun alla. Lika näkyy uv-lampun valossa valkoisella. Alla olevat kuvat osoittavat, että huolellisesta pesusta huolimatta likaa oli jäänyt kynsiin ja sormenpäihin. Tämä opetti, että jatkossa tulee kiinnittää entistä tarkemmin huomiota sormenpäiden ja kynsien pesuun. Kynnet pidetään terveydenhuollossa lyhyinä ja luonnollisina. Käsien ihon on oltava terve ja erityistä huomioita on kiinnitettävä kynsinauhojen kuntoon. Käsikorut ja rannekello estävät hyvän käsihygienian toteutumisen.

Tarpeettoman usein toistettu käsien saippuapesu kuivattaa ihoa, jolloin ihosta tulee karhea ja hilseilevä ja infektioiden mahdollisuus rikkinäisen ihon läpi kasvaa. Myös lika jää helpommin kiinni kuivaan ihoon. Jos kädet ovat kuivat, kannattaa käyttää sännöllisesti käsivoiteita. Käsivoiteet estävät veden haihtumista iholta, jolloin iho on kosteampi ja elastisempi. Myös säännöllinen alkoholihuuhteen käyttö pitään käsien ihon kunnossa. Alkoholihuuhteen (käsihuuhteen) käyttö kuuluu terveydenhuollossa tärkeänä osana hyvään käsihygieniaan.


tiistai 16. syyskuuta 2014

Studia Medicina -yleisöluento 24.9.2014 klo 17.00-19.00

Liike, mieli ja musiikki

24.9.2014 klo 17.00-19.00
Biomedicum Helsinki, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki
Puheenjohtajana professori Krister Höckerstedt
  • Professori, erikoislääkäri Heikki Tikkanen, HY, kliininen laitos, Liikuntalääketieteen yksikkö: Kaiken sydän kestää - vai kestääkö?
  • Dosentti, tutkimusjohtaja Juha Peltonen, HY, Kliininen laitos, Liikuntalääketieteen yksikkö:Miten kestävyys kohenee harjoittelemalla?
  • Professori Mari Tervaniemi, HY, Käyttäytymistieteiden instituutti: Musiikista pontta aivoille

Kahvitarjoilu klo 16.00

Järjestäjinä Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Biomedicum Helsinki -säätiö

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Helsingin sydänyhdistyksen yleisöluennot syksyllä 2014

Sydänkoulu on Helsingin Sydänyhdistyksen kaikille sydämensä terveydestä kiinnostuneille järjestämä luentosarja. Luennot järjestetään Meilahden sairaalassa Haartmaninkatu 4 luentosalissa 4 klo 17–19. Vapaa pääsy.


13.10.2014 kardiologi Mika Lehto: Elämää eteisvärinän kanssa. Tutkiminen ja hoito?
20.10.2014 kardiologi Jukka Lehtonen: Alkoholi ja rytmihäiriö
27.10.2014 kardiologi Petri Korhonen: Elämä eteisvärinän kanssa. Elämäntavat ja liikunta

maanantai 30. kesäkuuta 2014

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Antimikrobinen kupari

Viime vuoden Medica-messuilta otetuista kuvista löytyi vielä jotain mielenkiintoista. Kuparia sisältävät metalliseokset vähentävät terveydenhuollon toimintaympäristöissä hoitoon liittyviä infektioita. Kuparia käytetään erilaisilla kosketuspinnoilla kuten kaiteissa, valokatkaisijoissa, ovenkahvoissa, vesihanoissa, käsihuuhdeannostelijoissa ja jäteastioiden pinnoilla. Antimikrobisen kuparin käytöstä löytyy tietoa esim. Copper Development Association







 





Normaali, epänormaali – terve, sairas? - Potilaan Lääkärilehti

Normaali, epänormaali – terve, sairas? - Potilaan Lääkärilehti

maanantai 19. toukokuuta 2014

Studia Medicina -yleisöluento 21.5.2014

Studia Medicina -yleisöluento 21.5.2014 klo 17.00-19.00
Biomedicum Haartmaninkatu 8, Helsinki

Nainen ja sukuhormonit

Puheenjohtajana arkkiatri Risto Pelkonen

klo 17.00-17.30 Professori Aila Tiitinen, HUS, HY:
Kuka hyötyy vaihdevuosien hormonihoidosta?

klo 17.30-18.00 Professori Juha Tapanainen, HUS, HY:
Mieshormonia naisilla - miksi ihmeessä

klo 18.00-18.30 Professori Oskari Heikinheimo, HUS, HY:
Hormonit raskauden ehkäisyssä

klo 18.30-19.00 Yleisökysymykset ja keskustelu

Kahvitarjoilu klo 16.00

Järjestäjät: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HY:n lääketieteellinen tiedekunta ja Biomedicum Helsinki -säätiö

torstai 1. toukokuuta 2014

Riikan lääketieteen museo

Latvian pääkaupungissa Riikassa on hyvin mielenkiintoinen lääketieteen museo. Museossa on paljon nähtävää ja opittavaa lääketieteen kehityksen vaiheista neljässä eri kerroksessa. Tässä joitakin mainintoja museon kokoelmista. 

Kliininen laboratoriotyö oli 1200-luvulla pääosin ns. uroskopiaa eli virtsan värin, kirkkauden ja sameuden tutkimista lasipullossa, virtsaa tutkittiin lisäksi haistamalla ja maistamalla sitä. Lääkärin diagnoosi perustui tuolloin lähinnä potilaan pulssin tunnusteluun ja virtsan tutkimiseen. 


Mikroskoopin keksimisen myötä 1600-luvulla löydettiin elimistön solut. Punasolu löydettiin vuonna 1674 ja kookkaimmat bakteerit löydettiin samoihin aikoihin. Kuvassa alla vanha visakoivusta tehty mikroskooppi.


Keskiajalla ruttolääkäreillä oli suojavaatteenaan pitkä kaapu ja linnun päätä muistuttava päähine, jonka nokassa oli etikalla ja hajusteilla imeytetty sieni hengitettävän ilman puhdistamiseksi. Kädessään he pitivät keppiä, jonka päässä oli myskiä ja ambraa yllättävän ruttotartunnan varalle. Alemmassa kuvassa on kopio ruttolääkärin kepin päässä olevasta myskipallosta (musk apple).



Latvian ensimmäinen elektronimikroskooppi oli saatu lahjoituksena vuonna 1947 USA:ssa asuvilta latvialaisilta. Elektronimikroskoopilla pystyy erottamaan mm. viruksen, pienen kokonsa vuoksi virusta ei voi nähdä tavallisella valomikroskoopilla. Kuvan elektronimikrosoopilla päästään miljoonan suurennokseen. Ensimmäinen elekronimikroskooppi rakennettiin 1930-luvulla. 


Neljä formaliinipurkkia. Ensimmäisessä terveet keuhkot, toisessa tupakoitsijan keuhkot, kolmannessa tuberkuloosipotilaan keuhkot ja viimeisessä tuberkuloosi olkaluussa.


Alla olevassa säilöastiassa on kuljetettu verijuotikkaita (hirudo medicanilis).


Museossa ja Latviassa ylipäätänsä oli todella hienoja lasimaalauksia. Alla oleva maalaus kuvaa italaialaista fysiologi Marcello Malpighi (1628-1694). Hän tutki perusteellisesti eri sisäelimiä ja löysi hiussuonet eli kapillaarit. Kuvassa on verisuoniston lisäksi verisoluja.


Museon ylimmässä kerroksessa oli esitelty avaruuslääketiedettä. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa.


Ja olihan musossa paljon välinehuoltoon liittyviä asioita, niistä sitten joku toinen kerta. 

torstai 13. maaliskuuta 2014

Studia Medicina: Hyvä muisti, huono muisti 19.3.2014 klo 17.00-19.00

Studia Medicina -yleisöluento; Hyvä muisti, huono muisti 19.3.2014 klo 17.00-19.00
Biomedicum Helsinki, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki

Professori Timo Erkinjuntti, HUS, HY: Muistipulmia - huoltoon vai hoitoon
Professori Timo Strandberg, HUS, HY: Aivoterveydestä arkipäivää
Tutkimusprofessori Kiti Müller, TTL: Tiedonkäsittely arjen kiireessä

Kahvitarjoilu klo 16.00

Puheenjohtajana professori Eija Kalso

Järjestäjinä: HUS, Lääketieteellinen tiedekunta, Biomedicum Helsinki -säätiö

Seuraava Studia Medicina -yleisöluento on 21.5.2014, aiheena naishormonit

Melatoniini edistää unta vain vähän - Potilaan Lääkärilehti

Melatoniini edistää unta vain vähän - Potilaan Lääkärilehti

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Arkkea kutsutaan jatkossa arkeoneiksi

Lehdistötiedote 10.3.2014

Eliökunta jakautuu nykyluokittelun mukaan kolmeen pääryhmään: tumallisiin (joihin kuuluvat muun muassa eläimet ja kasvit), bakteereihin ja kolmanteen ryhmään, joka on tähän saakka tunnettu nimellä ”arkit”. Tutkijoiden keskuudessa tämä nimitys koettiin kuitenkin hankalaksi, koska sanalla ”arkki” on arkisempiakin merkityksiä suomen kielessä. Tämän takia mikrobiologien ammattiyhteisön Mikrobiologikilta- Mikrobiologgillet r.y:n nimittämä sanastotyöryhmä otti tehtäväkseen uuden nimityksen määrittämisen. Sekä asiantuntijoiden että maallikoiden mielipiteiden selvittämisen jälkeen sanan "arkki" korvaajaksi valikoitui monista ehdolla olleista vaihtoehdoista sana "arkeoni".

Arkeonin valintaa puolsivat monet tekijät. Se on itsenäinen sana, jolla ei ole ennestään mitään muuta merkitystä eikä se ole käytössä etuliitteenä tai erisnimenä. Sana muistuttaa läheisesti englanninkielistä, kreikkaan pohjautuvaa arkeonien nimitystä ”archaeon”, joten se on varsinkin alan opiskelijoille ja tutkijoille yksinkertainen omaksua. Lisäksi arkeoni oli suosituin uusiosana Helsingin sanomien järjestämässä, aihetta käsitelleessä äänestyksessä, ja myös Kielitoimisto tuki termin valintaa käyttöön.

Mitä arkeonit ovat?
Arkeonit ovat mikroskooppisen pieniä, ulkonäöltään hyvin vaihtelevan näköisiä tumattomia eliöitä. Solukalvojen koostumus erottaa arkeonit kaikista muista eliöistä. Arkeonien solukalvot ovat läpäisevyydeltään huonompia kuin bakteerien tai tumallisten solukalvot. Osa arkeoneista kykenee metaanintuotantoon, mihin muut eliöt eivät pysty. Lehmien ilmakehään päästämä metaani on siis niiden sisällä asuvien arkeonien tuottamaa. Pienuudestaan ja tumattomuudestaan huolimatta arkeonit ovat läheisempää sukua tumallisille eliöille kuin bakteereille. Monet arkeonien ja tumallisten perusmekanismit ovat samankaltaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi perintöaineksen järjestäytyminen ja sen sisältämän tiedon muuntaminen proteiineiksi.

Arkeoneja elää lähes kaikkialla, mistä niitä vain on osattu etsiä. Suurin osa niitä koskevasta tiedosta on kuitenkin ääriolojen arkeoneista, koska normaaliympäristöjen arkeoneja tutkittaessa bakteerit ja tumalliset vaikeuttavat oleellisesti tutkimuksia ja kasvatusta. Tällä hetkellä pidetään todennäköisenä, että tumalliset ovat saaneet alkunsa arkeonin nielaistua sisäänsä happea hengittävän bakteerin. Arkeoneista siis löytynevät ihmistenkin esi-isät.

Tiedotteen laatija: Mikrobiologikilta – Mikrobiologgillet ry:n sanastotyöryhmä

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat 8.3.2014.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Aivot-teema Tiedekulmassa 24.2-30.4.2014

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa on keväällä Aivo-viikot 24.2.-30.4.2014. Tiedekulmaan kokoontuu useiden eri tieteenalojen tutkijoita keskustelemaan mihin aivot kykenevät ja miten niiden toimintakykyä voi vaalia. 

Tiistaina 25.2. klo 16.00 aiheena aivojen kehitys. Keskusteluun osallistuvat aivotutkija Eino Partanen, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Sampsa Vanhatalo ja fysiologian professori Tomi Taira. Keskustelua johdattelee kehitysbiologian professori Hannu Sariola.

lauantai 22. helmikuuta 2014

Pisto- ja viiltotapaturmat terveydenhuollossa

Monissa infektiotaudeissa esiintyy jossain vaiheessa mikrobeja verenkierrossa, työtehtävissä tartuntavaara on kuitenkin merkittävä vain niissä taudeissa, joissa mikrobien esiintyminen verenkierrossa kestää kauan ja niiden pitoisuus on merkittävä. Tärkeimmät veritartuntavaaraa aiheuttavat mikrobit ovat hepatiitti B, hepatiitti C sekä HI-virukset. Vanhan muistisäännön mukaan hepatiitti B-viruksen tartuntariski pistotapaturmissa on 30 %, hepatiitti C-viruksen 3 % ja HI-viruksen 0,3 %.

EU-alueella tapahtuu vuosittain noin 1,2 miljoonaa neulan tai muiden terävien instrumenttien aiheuttamaa pistotapaturmaa, tämä perustuu WHO:n arvioon. Valtioneuvoston asetuksella 317/2013 pantiin 8.5.2013 käytäntöön Neulanpistodirektiivi (2010/32/EU), jonka tarkoituksena on ehkäistä terävien instrumenttien aiheuttamia pisto- ja viiltotapaturmia tai infektiota terveydenhuoltoalalla. Terävien instrumenttien tarpeettomasta käytöstä on luovuttava ja otettava käyttöön instrumentteja, joissa on sisäänrakennettu suojamekanismi. Neulojen laittaminen käytön jälkeen takaisin neulansuojukseen kielletään. Työnantajan täytyy lisäksi tarjota työntekijöille mahdollisuus rokotukseen, jos altistuksen aiheuttavaan biologiseen tekijään on olemassa tehokas rokote. Pistotapaturmien varalta työpaikalla täytyy olla toimintamenettelyt, joka saatetaan kaikkien työntekijöiden tietoisuuteen. Työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa tapaturmasta tai vaaratilanteesta työnantajalle, jonka on selvitettävä asia vastaavan tilanteen estämiseksi.

Työterveyslaitosksen verkkojulkaisu Terävät instrumentit terveydenhuollossa (2014) löytyy tästä

torstai 30. tammikuuta 2014

Tiededokumentti: materiaalien salat

Kuinka muovi keksittiin ja miten siitä tuli oman aikamme tunnustuote, jota pystytään käyttämään jo ihmisen elinten korvaajana? Professori Mark Miodownik tutustuu muoviin myös atomitasolla. Tuotanto: BBC.

Yle areeenalla nähtävissä vielä kuusi päivää, linkki tästä.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Kylmäinfo neuvoo ja opastaa - Potilaan Lääkärilehti

Kylmäinfo neuvoo ja opastaa - Potilaan Lääkärilehti

Arab Health 2014


Arab Health 2014 lienee nykyisin maailman suurin terveydenhuollon, lääketieteen ja laboratoriotieteen messutapahtuma. Se järjestetään 27.1-30.1.2014 Dubaissa.

Lääketieteellisten laboratorioiden uudistetut laatu- ja pätevyysvaatimukset

Vuoden 2014 alussa on ilmestynyt uudistettu kansainvälinen standardi SFS-EN ISO 15189 Lääketieteelliset laboratoriot. Laatua ja pätevyyttä koskevat vaatimukset.

Laboratoriopalveluiden on pystyttävä tyydyttämään potilaiden ja heidän hoidostaan
vastaavan kliinisen henkilöstön tarpeet. Standardissa velvoitetaan laboratoriota
asettamaan laatuindikaattorit toimintansa seuraamiseksi ja korostetaan jatkuvaa
parantamista. Laboratoriopalveluihin kuuluvat mm. kliiniset tutkimuspyynnöt, potilaan
esivalmistelu ja tunnistaminen, näytteen otto, kuljetus, säilytys, käsittely ja kliinisten näytteiden tutkiminen.

Standardia voivat käyttää laadunhallintajärjestelmäänsä kehittävät ja pätevyyttään arvioivat lääketieteelliset laboratoriot. Standardista on hyötyä laboratoriolääketieteen
erikoisalojen lisäksi muilla palvelu- ja erikoisaloilla kuten kliininen fysiologia,
lääketieteellinen kuvantaminen ja lääketieteellinen fysiikka. Sitä voivat käyttää myös
laboratorioiden asiakkaat, valvontaviranomaiset ja akkreditointielimet, jotka
vahvistavat tai tunnustavat lääketieteellisten laboratorioiden pätevyyden

Tarkemmin tästä

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Studia Medicina: Näköä ikä kaikki 22.1.2014

Studia Medicina -yleisöluento; Näköä ikä kaikki 22.1.2014 klo 17.00-19.00
Biomedicum Helsinki 1, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki

klo 17.00-17.30 Dosentti Kari Krootila, HUS: Sarveiskalvo- ja kaihikirurgiaa vauvasta vaariin
klo 17.30-18.00 Dosentti Päivi Puska, HUS: Glaukooma - hiljainen uhka näkökyvylle
klo 18.00-18.30 Professori Tero Kivelä, HUS: Kuinka pidät huolta verkkokalvostasi?
klo 18.30-19.00 Yleisökysymykset ja keskustelu

Puheenjohtajana arkkiatri Risto Pelkonen

Kahvitarjoilu klo 16.00

Järjestäjinä: HUS, Lääketieteellinen tiedekunta, Biomedicum Helsinki -säätiö

Käsihuuhteiden käyttö terveydenhoidossa tarpeen - Potilaan Lääkärilehti

Käsihuuhteiden käyttö terveydenhoidossa tarpeen - Potilaan Lääkärilehti

maanantai 13. tammikuuta 2014

Labquality Days -kongressi 6.-7.2 2014


Labquality Days -kongressilla (vuoteen 2013 asti Labquality-päivät) on oma tärkeä sijansa suomalaisen laboratorioväen täydennyskouluttajana. Kahden päivän aikana kuullaan liki 90 luentoa laboratorio-lääketieteen eri erikoisaloilta, luennoitsijoina alan kotimaisia huippuasiantuntijoita. 

Luennoissa tarkastellaan analytiikan ongelmia ja ratkaisuja, tutkimusten lääketieteellistä taustaa, uusia tekniikoita, ulkoista laadunar­viointia ja laadun ko­ko­naishallintaa. Labquality Days -tapahtumassa harjoitetaan myös käytännön taitoja suosituissa tunnistussemi­naa­reis­sa. Lisäksi luento-ohjelmaan sisältyvät muun muassa laboratorioiden toimintaympäristön muutoksia peilaava, täyden salin keräävä ajankohtaisosio sekä oma bioanalyytikon työtä käsittelevä sessionsa. 

Tarkemmin tästä.


keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Sydänkoulu kevät 2014

Sydänkoulu on Helsingin Sydänyhdistyksen kaikille sydämensä terveydestä kiinnostuneille järjestämä maksuton luentosarja.

Luennot järjestetään Meilahden sairaalassa Haartmaninkatu 4, luentosali 4, klo 17-19.

ma 10.2.2014 Diabetes ja sydän. Mitä itse voi tehdä asian hyväksi? Diabetologi, LL Timo Valle

ma 17.2.2014 Uudet ravitsemussuositukset vai terveyttä lupaavat muotidieetit. Mihin uskoa? Professori Aila Rissanen

ma 24.2.2014 Miksi rasitus ottaa henkeen? Voiko sitä välttää? Professori Anssi Sovijärvi



tiistai 7. tammikuuta 2014

Terveysteknologia 2014 -messut

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Terveysteknologia 2014 -ammattitapahtuma avaa ovensa 8.1.2014 klo 9.00. Näitä messuja odotan innolla. Kyseessä on maksuton ammattilaistapahtuma. 




Altistutko huomaamattasi työssäsi myrkyllisille desinfektioaineille?

Lääketeiteellisen Mykologian Seura on julkaissut jäsenlehtensä "Sienet ja Terveys" numerossa 2/2012 muistutuksen PHMG- ja PHMB-yhdisteiden vaarallisuudesta: 

PHMG-biosidin käyttö kiellettiin 1.2.2013 ja PHMB-biosidia koskeva velvoittava komission asetus (EU) on annettu 2.10.2013


Altistutko sinä, läheisesi tai työkaverisi tai altistuvatko potilaasi tai asiakkaasi tietämättään vaaraillisille PHMG- ja PHMB-yhdisteille? Katso vielä huolellisesti käytössänne olevien tuttujenkin puhdistus- ja desinfektioaineiden etiketit. 


Samalla aineella on monta nimeä:
PHMG eli polyheksametyleenidiamiiniguanidiumkloridi (CAS 57028-96-3), "Akacid forte","polyguanidi", "polyheksanidi".
PHMB eli polyheksametyleenibiguani (CAS 27083-27-8, CAS 32289-58-0, CAS 91403-50-8), "Vantocil IB" 

STOT RE - välitön hengitysmyrkyllisyys: 1 (korkein mahdollinen luokka = 1)
Eye Dam - välitön silmävaurion vaara: 1
Skin Sens - ihon herkistyminen: 1B
Carc - syöpävaarallisuus: 2 (epäillään aiheuttavan syöpää)
Acute tox - välitön myrkyllisyys suun kautta : 4 (voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion)

Lisätietoja:
Komission päätös 2012/78/EU
Komission asetus (EU) N:o 944/2013
Tukes: www.tukes.fi 

Terveysteknologia - mitä hyötyä standardeista ja standardisoinnista?

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n uutispalsta: Standardeista monenlaista hyötyä terveysteknologialle.