tiistai 27. marraskuuta 2012

Potilaan Lääkärilehti



Suomen Lääkärilehti on avannut suurelle yleisölle tarkoitetun uuden verkkojulkaisun. Potilaan Lääkärilehti julkaisee lääketieteellisiä uutisia ja artikkeleita ja mielipidekirjoituksia. Verkkolehdessä julkaistaan valikoiden Lääkärilehden aineistoa. Verkkolehden osoite on http://www.potilaanlaakarilehti.fi

lauantai 24. marraskuuta 2012

STUDIA MEDICINA -yleisöluento; "Viinan vaarat" 28.11.2012 klo 18.00-20.00

STUDIA MEDICINA -yleisöluento; "Viinan vaarat" 28.11.2012 klo 18.00-20.00

Biomedicum Helsinki, Haartmaninkatu 8

klo 18.00-18.30 Professori Hannu Alho, HY: Milloin alkoholi on ongelma?
klo 18.30-19.00 Ylilääkäri Martti Färkkilä, HUS: Viekö viina sisäkalut?
klo 19.00-19.30 Professori Esa Korpi, HY: Viina menee päähän
klo 19.30-20.00 Yleisökysymykset ja keskustelu


Glögitarjoilu (alkoholiton) klo 17.00 alkaen.

Vapaa pääsy.

Järjestäjänä Biomedicum Helsinki-säätiö, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.

torstai 22. marraskuuta 2012

Pesuprosessi on välinehuollon tärkein lenkki

Kirjoittelen tätä blogimerkintääni junasta, joka ajaa juuri suunnilleen Mäntyharjun kohdalla. Olen palaamassa kotiin Pieksämäeltä, jossa vietin pari yötä. Pieksämäeltä muutama kilometriä länteen sijaitsee Naarajärvi, jossa on Franke Finland Oy:n ja Franke Medical Oy:n tehtaat.

Kuva: Franke Finland Oy (http://www.franke.com/content/kitchensystems/fi/fi/home/about_franke/
yrityksen_tiedot/_jcr_content/parCenter/cmpmm1/imageimage..jpeg/98e65455-96aa-4d04-9d73-aef7ef0bbf86.jpeg

Franke Finland Oy valmistaa kuluttajillekin tuttuja teräskalusteita keittiöihin ja saniteettitiloihin. Franke Medical Oy:n valmistamat tuotteet ovat välinehuoltomaailmalle tuttuja Deko-pesukoneiden ja -kuivauskaappien muodossa. Franke Medical Oy järjesti asiakkailleen ja sidosryhmilleen vuotuisen kaksipäiväisen Deko-huoltokurssin, johon pääsin myös osallistumaan. Kurssilla käytiin seikkaperäisesti ja syvällisesti läpi Deko 190 -sarjan sekä 25-, 260-, ja 2000 -sarjojen pesu- ja desinfektiokoneiden toimintaperiaatteita, sähkötoimintoja, komponentteja, osien vaihtoa, vianetsintää sekä koneen asentamiseen, säätöihin, koeajoihin ja kalibrointeihin liittyviä asioita. 



Kurssi oli suunnattu tekniselle huoltohenkilökunnalle, jonka vastuulle kuuluu pesukoneiden huolto ja korjaus. Vaikka nämä asiat eivät toimenkuvaani kuulukaan, kurssi avasi runsaasti näköaloja pesu-desinfektiokoneiden toimintaperiaatteisiin ja antoi eväitä käytännön ongelmanratkaisuun ja pesuprosessien suunnitteluun myös välinehuollon näkökulmasta. Pesu- ja desinfektioprosessi on välinehuollon tärkein lenkki ja siksi ei ole yhdentekevää, miten kliinisessä työssä ja laboratorioissa käytettävät välineet huolletaan. Kurssi oli erinomaisesti järjestetty. Lisäksi tehdaskierros Franken laitoksilla ja erityisesti Dekojen kokoonpanohallissa oli mieleenpainuva. 

tiistai 20. marraskuuta 2012

4711

Minunkin oli tarkoitus tänä vuonna osallistua Medica-messuille, mutta aikatauluihin tuli muutoksia ja saavuin Düsseldorfiin vasta samana päivänä kuin messut päättyivät. Messut jäivät siis kokematta. Düsseldorf on mukava ja rauhallinen kaupunki viettää lomaa. Kaupunki tuhoutui lähes kokonaan toisessa maailmansodassa, joten kovin paljon vanhoja rakennuksia ei ole. Kaupunki sijaitsee Reinin varrella.
Düsseldorfista noin puolen tunnin junamatkan päässä on Saksan neljänneksi suurin kaupunki Köln. Kölnin tuomiokirkko on kaupungin tunnetuin nähtävyys ja se onkin todella vaikuttava rakennus sekä ulkoa että sisältä. Kirkkoa rakennettiin yli 600 vuotta, se valmistui lopulta vuonna 1880. Tuomiokirkon kahdella tornilla on korkeutta 154 metriä. Toisen maailman sodan aikana tuomiokirkkoa pommitettiin useasti, se ei kuitenkaan sortunut. Pommituksen tuhoja korjattiin vuoteen 1956 asti. Vuodesta 1996 lähtien Kölnin tuomiokirkko on kuulunut UNESCOn maailmanperintöluetteloon. 


Kölnissä ollessa ei voi olla huomaamatta, että Kölninvesi 4711 ECHT KÖLNISCH WASSER-Eau de Cologne on tärkeä osa kaupunkia. Kölninveden historia alkoi vuonna 1792. Mülhensin nuoripari sai kartuusialaiselta munkilta häälahjaksi reseptin, jossa oli valmistusohje "aqua mirablis"-ihmevesi ulkoiseen ja sisäiseen käyttöön. Resepti lienee peräisin jo 1500-luvulta. Kölniin avattiin pieni tehdas valmistamaan tätä moneen vaivaan tehoavaa ihmevettä. Suosio oli taattu heti alusta lähtien. Moni kuuluisia henkilö on tuoksunut 4711-kölninvedelle, esimerkiksi saksalainen säveltäjä Richard Wagner (1813-1883) ja saksalainen kirjailija ja tiedemies Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832).

Vuonna 1794 ranskalaismiehityksen aikana katujen nimet poistettiin ja rakennukset numeroitiin sotilaiden majoituksen helpottamiseksi. Mülhensin talon numero oli 4711 ja se jäi tuotteen nimeksi. Vuonna 1810 Napoleonin määräyksestä ulkoiseen käyttöön tarkoitetut reseptit piti julkaista. Välttääkseen paljastamasta 4711-kölninveden reseptiä Mülhens ilmoitti, että tuoksu on tarkoitettu ainoastaan ulkoiseen käyttöön. 4711-kölninvesi rekisteröitiin tuotemerkiksi 1875.
Tässä ostamani kolinapullot. Olen aina pitänyt tästä tuoksusta. 4711-kölninveden resepti on tietysti suuri salaisuus. Tuoksu sisältää satoja erilaisia hedelmien ja kukkien eteerisiä öljyjä, mm. sitruunaa ja appelsiinia, jotka virkistävät mieltä. Tuoksun rauhoittava vaikutus perustuu laventeliin, rosmariiniin ja neroliin eli appelsiininkukkauutteeseen. Tuoksun ydin lienee bergamottiöljy.  Bergamotti rauhoittaa ja poistaa jännitystä, myös toimii antiseptisena aineena. Aikanaan 4711-kölninvesi on valmistettu uuttamalla kasveja alkoholilla ja tislaamalla uute. Tämä on ollut hyvin työläs ja kallis menetelmä.  Nykyisin hajuvedet valmistetaan käyttämällä keinotekoisia tuoksutiivisteitä, jotka sekoitettaan alkoholiin ja pieneen määrän vettä. Suuren alkoholipitoisuuden vuoksi (n. 80 % tai yli) 4711-kölninvedellä on myös desinfioiva vaikutus.

Hajuvesiä (lat. per fumum tarkoittaen savuna ilmaan) on erilaisia mm. eau de cologne, eau de toilette ja eau de parfum. Ne eroavat toisistaan lähinnä eteeristen yhdisteiden ja alkoholin prosenttisuhteessa. Eau de cologne on edullisin, koska siinä on tuoksutiivistettä 2-5 %, EdT:ssä 5-20 % ja EdP:ssä 10-30 % (ei sisällä vettä).

Vielä lopuksi. Alkuperäinen kölninvesi on kehitetty jo vuonna 1709. Sen valmisti italialainen Giovanni Maria Farina, joka nimesi tuoksun kotikaupunkinsa mukaan. Kölnin nimi on latinaksi Colonia Claudia Ara Agrippinensium. Kosmetiikasta kiinnostuneita suosittelen lukemaan Kaari Utrion ym. kirjoittaman kirjan: Rusoposkia, huulten purppuraa: kosmetiikka ja nainen kautta aikojen (1995).

4711 on yksi maailman vanhimmista ja tunnetuimmista brändeistä. Ei siis ihme, että aikanaan Meilahden sairaala on ottanut puhelinvaihteen numeroksi 4711. Nykyisin 09-4711 on HUS-päävaihteen numero (Auroran sairaala, Herttoniemen sairaala, Iho- ja allergiasairaala, Jorvin sairaala, Kirurginen sairaala, Kätilöopiston sairaala, Lastenklinikka, Lastenlinna, Meilahden sairaala, Naistenklinikka, Peijaksen sairaala, Psykiatriakeskus, Silmä-korvasairaala, Syöpätautien klinikka, Töölön sairaala)

Medica-terveiset

Düsseldorfin Medica-messut on nyt nähty ja koettu. Nähtävää ja koettavaa olikin paljon ja käynti avasi silmiäni monella tapaa. Ajanpuutteen vuoksi ehdin tutustua vain murto-osaan ständeistä, joita etukäteen halusin nähdä. Toisaalta tämän vajaan yhden messupäivän perusteella tiedän paremmin, millä mielellä messuille kannattaa lähteä ensi vuonna.



Kuljetus messualueelle oli järjestetty ansiokkaasti, sillä Düsseldorfin lentokentältä oli suora bussiyhteys messupaikalle. Bussien vuoroväli oli lyhyt ja etukäteen ostetulla ja tulostetulla messulipulla pääsi kätevästi messupaikalle. Lipulla oli mahdollista käyttää messujen ajan myös muuta Düsseldorfin julkista liikennettä.




Koska mieli pysyy virkeänä työn ja vapaa-ajan tasapainosta, suuntasin yhden Düsseldorfissa vietetyn yön jälkeen Berliiniin kahdeksi päiväksi. Gossip konsertoi Berliinin Velodromilla, joten sunnuntai-illan ohjelman suhteen minulla ei ollut epäselvyyksiä. Matka kotiin alkoi varhaisena maanantaiaamuna Tegelin lentokentältä. Tämä taisi olla viimeinen Berliinin-matka Tegelin kautta, sillä asema on tarkoitus sulkea alkuvuodesta 2013 ja korvata Berlin-Brandenburgin kansainvälisellä lentoasemalla.


maanantai 12. marraskuuta 2012

Hyvät mikrobit

Ollessamme hygieniakysymysten äärellä, emme aina tule ajatelleeksi, että ilman mikrobeja emme voisi elää. Oman elimistömme normaalimikrobistossa saattaa useimmiten olla jopa enemmän mikrobisoluja, kuin omia solujamme. Mikrobit ovat meille monella tapaa hyödyllisiä ja vaälttämättömiä.Mikrobit pitävät huolta ympäristössämme aineiden kiertokulusta ja mineralisoitumisesta.

Ihminen on käyttänyt hyödykseen mikrobeja jo kauan aikaa ennen kuin tiesi varsinaisesti olevansa mikrobien kanssa tekemisissä. Erityisesti fermentoitujen elintarvikkeiden valmistuksella on ihmiskunnan historiassa pitkät perinteet - hyvinä esimerkkeinä olut, viini, juustot jne.

Kombucha eli volgansienitee on kuitenkin harvalle tuttu elintarvike, joka valmistetaan mikrobien avulla omassa kotikeittiössä. Kombucha juontaa juurensa itänaapurimme puolelle. Tämä juoma valmistetaan mustasta teestä, sokerista ja apuna käytetään tietynlaista mikrobien sekapopulaatiota - bakteereita ja hiivasieniä.

Itselläni asuu tällainen mikrobiviljelmä omassa keittiössäni ja valmistan sille aina toisinaan uuden kasvatusalustan sokeroidusta teestä. Jäähdytettynä tämä teejuoma maistuu aluksi totuttelua vaativalta, mutta pienen totuttelun jälkeen maku ei ole varsinaisesti epämukava.

Internetistä löytyy paljon hyviä ohjeita volgansieniteen valmistamiseksi:

Lisäksi teemasta on olemassa runsaasti tieteellisiä julkaisuja eri näkökulmista. Ohessa joitakin poimintoja:
Kombucha Fermentation and Its Antimicrobial Activity
Probable Gastrointestinal Toxicity of Kombucha Tea
Characterization of Cellulose Production by a Gluconacetobacter xylinus Strain from Kombucha

Ohessa muutamia kuvia omasta viljelmästäni:








lauantai 10. marraskuuta 2012

MEDICAL LABORATORY AND EQAS NEWS: Human Body Image Gallery

MEDICAL LABORATORY AND EQAS NEWS: Human Body Image Gallery: Source: Lennart Nilsson Photography The Human Body by Lennart Nilsson Lennart Nilsson, born in Strängnäs in 1922, is a pioneer in me...

Punasoluja eli erytrosyyttejä
kuva vuodelta 1969!
Lennart Nilsson Photography

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Medica-messut 2012



Medica Trade Fair 2012 -messut järjestetään Saksassa Düsseldorfissa 14.-17.11.2012. Messut on järjestetty jo yli 40 kertaa ja tapahtuma kerää jälleen valtavan määrän lääketieteen, terveydenhuollon ja laboratoriotieteiden ammattilaisia eripuolilta maailmaa. Messut järjestää Messe Düsseldorf GmbH, joka työllistää lähes 1500 henkilöä eri puolilta maailmaa.

Düssedorfin messualue on valtaisa ja Medica-messut valloittaa lähes 20 erillistä messuhallia, joiden pinta-ala on yhteenlaskettuna lähes 300 000 neliömetriä. Olen itse osallistumassa messuille perjantaina 16.11., joten aion suunnitella etukäteen, mitä haluan paikan päällä nähdä. Odottelen juuri parhaillaan DHL:n toimitusta, jonka pitäisi tuoda mukanaan messuluettelo painetussa muodossaan. Tarkoituksena on vierailla ainakin Wipak Medical’n ja Miele Professional’n osastoilla. Vuoden 2012 osastolista on vakuuttava ja se kattaa melkein 5500 näytteilleasettajaa. Messujen kanssa samaan aikaan järjestettävässä Compamed-tapahtumassa kuullaan erilaisia asiantuntijaluentoja.

Messuilla on edustettuna useita eri aloja: lääketieteen teknologia, laboratoriotarvikkeet ja -laitteet, diagnostiikka, fysioterapia, ortopedinen teknologia, kuluttajatuotteet, ICT, lääketieteen tarjoamat palvelut ja kirjallisuus: 



Tunnelmia viime vuodelta (2011): 


Kiinnostuneille vinkiksi: Messujen ajankohta ensi vuodelle on jo tiedossa. Kannattaa siis merkitä kalenteriin 20.-23.11.2013. 

lauantai 3. marraskuuta 2012

Mä toivoisin, ettei olis terävä piikki

Lueskelin Terve Pirkanmaa lehteä, joka Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tiedotuslehti. Lehdessä (2/12) oli hyvä juttu, jossa lapset kertoivat kokemuksia sairaalasta. Kuusivuotiaalta Hannekselta kysyttiin, että mikä on tärkeää lapsia hoidettaessa. Vastaus: "Minulle tuli mukava mieli, kun lääkäri viimeksi sanoi, että olin ollut sairaalassa tosi hienosti. Aika hyvää käytöstä lääkäriltä."

Kymmenen vuotta sitten keräsin gradua varten aineistoa. Haastattelin 80 4-7-vuotiasta lasta kysyäkseni heiltä laskimoverinäytteenottoon liittyvistä kipu- ja pelkokokemuksista. Olin edeltävät työvuodet laboratoriohoitajana ottanut paljon verikokeita eri ikäisiltä lapsilta ja siksi erityisesti tämä aihe kiinnosti minua. Verinäytteenotot rasittavat lasta ja koko perhettä. Merkittävä osa lapsista kokee niissä kipua ja pelkoa.
Kipua luokitellaan eri tavoin; sijainnin, elinsysteemin, aiheuttajan ja keston mukaan. Kipu voi olla lyhytaikainen eli akuutti tai pitkäaikainen eli krooninen. Akuutti kipu syntyy terveessä yksilössä vahingollisen ärsykkeen seurauksena, esimerkiksi äkillisessä kudosvauriossa tai lääketieteellisessä toimenpiteessä, kuten verinäytteenotossa. Akuutti kipu on tarpeellinen elimistön varoitussignaali, joka varoittaa kudosvauriosta ja ehkäisee samalla lisävaurion syntymistä. Akuutille kivulle on yleensä syy, joka voidaan hoitaa.
Pelko on ihmisen yksi perustunteista, jonka ensisijainen tehtävä on suojata vaaralta. Pelko on moninainen ilmiö ja sen kokemis- ja sietokyky ovat hyvin yksilöllisiä. Ihminen pelkää outoa ja tuntematonta, sellaista minkä hän tietää tai kuvittelee olevan olemassa. Pelko on tyypillisesti jaksottaista ja lakkaa yleensä silloin, kun pelkoa aiheuttava kohde poistuu tai henkilö etääntyy pelon kohteesta. Pelko on normaali reaktio ja sen katsotaan kuuluvan osana ihmisen kehitykseen.
Verinäytteenotto on keskeinen osa kliinistä laboratoriotyötä, koska veri on laboratoriotutkimusten tavallisin materiaali. Yleensä verinäyte otetaan kyynärtaipeen laskimosta, koska ne ovat suuria, lähellä ihon pintaa ja parhaiten näkyvissä olevia laskimoita. Lasten verinäytteenotto on teknisesti vaikeaa ja se kestää yleensä kauemmin kuin aikuisten verinäytteenotto. Lapsilla pistokohdan kudosvaurio on huomattava verrattuna vastaavasta toimenpiteestä aikuisille aiheutuviin traumoihin. Lapsilla suositellaan ihopistonäytteitä, jolloin näyte otetaan sormenpäästä. Ihopistonäytteitä voidaan kuitenkin käyttää vain pieniä näytemääriä vaativiin laboratorioanalyyseihin. 
Lapsen valmistaminen verinäytteenottoon on erityisen tärkeää, koska lapsi on tilanteessa hereillä ja tietoinen toimenpiteestä. Leikki-ikäinen lapsi saattaa kokea kipua tuottavan toimenpiteen rangaistukseksi. Lapselle on yritettävä selvittää mahdollisimman selkeästi miksi ja miten verikoe otetaan. Näytteenotossa pyritään luomaan rauhallinen ja kiireetön ilmapiiri. Keskusteltaessa on tärkeää olla rehellinen ja empaattinen. Lapsen paikoillaan pysyminen on varmistettava, koska lapsen liikkuminen pistämisen aikana voi aiheuttaa näytteenoton epäonnistumisen.
Haastatelluilla lapsilla oli paljon kokemuksia laskimoverinäytteenotoista ja he osasivat kertoa siitä hyvin. Lapsilta esimerkiksi kysyttiin, että millaisia toivomuksia heillä olisi verinäytettä ottavalle hoitajalle. Suurin osa lapsista toivoi, että hoitaja olisi ammattitaitoinen eli "mä toivon, että ottais varovasti " "löytäisi vähän nopeammin ne suonet, ettei tartte kauan odottaa" toiseksi eniten toivottiin, että hoitaja suuntaisi huomion muualle verinäytteenotosta; "kertois jonkun semmosen hauskan jutun" "no laittais taikasauvan pyörimään", lääkehoitoa eli puudutevoiteen (EMLA) käyttöä muutama lapsi toivoi, joka kymmenes lapsi toivoi, että toinen hoitaja auttaisi verinäytteenotossa "et tulis pitämään kiinni" "auttaisi pitämään kättä paikallaan" (tämä toive esitettiin enemmän omille vanhemmille) moni lapsista toivoi palkitsemista toimenpiteen jälkeen "antais tarran" "mä haluaisin silleen niinkun itse valita laastarin", muutamat lapset toivoivat lisäksi myötäelämistä ja lohduttamista "no, et se lohduttais mua ja et se sanois, et älä huoli, ettei se mitenkään satu pahasti, eikä se tee mitään pahaa" joka kymmenes kylläkin toivoi, että ei jätettäisiin verinäytteenotto kokonaan tekemättä eli "olla pistämättä".  

Muistan edelleen hyvin nämä haastattelut, ne olivat ainutlaatuisia ja tieto oli arvokasta. Lasten kokemusten tutkiminen lasten itsensä kertomana on tärkeää.