sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Kuumailmasterilointi

Jokin aika sitten löysin vintiltä laatikon, jonka olin unohtanut sinne vuosikausiksi. Laatikko sisälsi 1970-luvun lopulla kuumailmalla sterioituja laboratoriovälineitä.  Kuumailmasterilointi on kuumentamista kuumassa ilmassa käyttäen sopivaa lämpötilaa ja sterilointiaikaa.  Yleensä käytetään lämpötilana 160 C ja sterilointiaika vähintään 2 tuntia.

Aiemmin ruiskut olivat monikäyttöisiä lasista valmistettuja. Pakkauksessa ja ruiskussa oli merkintä, että  väline kestää 200 C asteen lämpötilaa, joten se soveltuu myös kuumailmasterilointiin. 
Kuumailmakaapissa voidaan steriloida metallia, lasitavaroita, öljyjä, rasvoja, jauheita. Näin ollen mentelmä soveltuu hyvin laboratorion ja apteekin käyttöön. 
Kaunis vanha tippapullo
Kuvassa 10 ml mittapullo, joka steriloitu kuumailmassa. Alumiinifoliota voidaan käyttää kuumailmasteriloinnissa. Metalli johtaa hyvin lämpöä ja antaa suojan pullolle, myös steriloinnin jälkeen varastoinnin aikana. 
Pakkausmateriaaleina käytetään nylonkalvopusseja, metallirasioita, lasipurkkeja ja sterilointiin tarkoitettua voimapaperia. Ainakin 1990-luvulla voimapaperia käytettiin kuumailmasteriloinnissa, mutta en ole sitä enää nähnyt käytettävän missään viime vuosina. Käyttääköhän joku vielä voimapaperia steriloinnissa?


Erilaisia metallirasioita käytetään pakkausmateriaalina. Steriloitavat välineet asetellaan väljästi, jotta steriloiva aine, kuumailma, pääsee vaikuttamaan kaikille pinnoille.

Ruisku pakattu nailonkalvopussiin, joka suljettu kuumailmasterilointiin soveltuvalla sterilointiteipillä. Teipissä ei ole indikaattoria, joten pakkaukseen pitäisi laittaa jokin kemilallinen indikaattori. Usein käytetään dry heat indikaattoria.  Yleensä nailonkavopussit suljettiin impulssisaumaajalla, jolloin niiden varastointiaika oli pidempi.

lauantai 14. joulukuuta 2013

Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma on päivitetty - Potilaan Lääkärilehti

Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma on päivitetty - Potilaan Lääkärilehti

Maailman nopeinta aivoinfarktin liuotushoitoa - Potilaan Lääkärilehti

Maailman nopeinta aivoinfarktin liuotushoitoa - Potilaan Lääkärilehti

Medica 2013 sterilointi

Medicassa oli esillä paljon myös erilaisia sterilointilaitteita, enimmäkseen autoklaaveja ja kemiallisesta sterilointimenetelmistä vetyperoksidilla steriloivia laitteita. Alla olevassa kuvassa Espanjassa valmistettu Matachana, jossa sterilointiaine on 2 % formaldehydi. 


Getinge on ruotsalainen vuonna 1904 perustettu yritys, joka valmistaa paljon välinehuollon laitteita, kuvissa alla erilaisia höyryautoklaaveja. 




Tuttnauerin laitteet tulivat tutuiksi jo Turkissa, heillä oli iso messuosasto myös Saksassa. Alla ovassa kuvassa vetyperoksidilla steriloiva laite. 



Renosem on korealainen vuonna 2007 perustettu yritys, joka valmistaa plasmasterilointilaitteita, kuvassa alla. 


Alla olevassa kahdessa kuvassa korealaisia vetyperoksidilla (plasma) steriloivia laitteita, toinen Lowtem.  Näitä laitevalmistajia on maailmalla paljon, ilmeisesti aika moni niistä Koreassa. 



Lautenschlaeger on Saksassa vuonna 1888 perustettu yritys, joka on valmistanut autoklaaveja 125 vuotta. Kuva alla. 



Lopuksi muutama lause steriloinnin teoriaa. Steriili väline ei sisällä elinkykyisiä mikrobeja. SFS-EN 556-1 mukaan; "jotta pakattuna steriloitu terveydenhuollon väline voidaan varustaa merkinnällä "STERIILI", teoreettinen elinkykyisten mikrobien esiintymisen todennäköisyys saa olla korkeintaan 1:1 000 000."

Höyrysterilointilaitteita koskevat vaatimukset on esitetty SFS-EN 285 + A2 (isot sterilointilaitteet) ja SFS-EN 13060 + A1 (pienet sterilointilaitteet), formaldehydisterilointia koskevat vaatimukset SFS-EN ISO 14180 + A2, muut steriloitimeneelmät, esim. höyrystetty vetyperoksidiin perustuva menetelmä SFS-EN ISO 14937. 

Lähde: SFS-käsikirja 134.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Medica 2013


Olimme Saksan Dusseldorfissa 20.11-23.11.2013 järjestetyillä Medica messuilla. Nähtävää oli tosi paljon 14:ssa eri messuhallissa.


Sairaalakalusteita oli esillä runsaasti. Erityisesti huomio kiinnittyi valtavan suuriin sairaalakalusteisiin, ylipaino-ongelmien takia kalusteet rakennetaan kestämään jopa 350 kg painoa.


Suurin osa sairaalainfektioita aiheuttavista mikrobeista tarttuu kosketustartuna. Messuilla tutustuimme tarkemmin kupariin ja erilaisiin kupariseoksiin, joilla voidaan sairaalassa korvata perinteiset kosketuspintamateriaalit. Kupari estää mikrobien kasvun ja tappaa 99.9 % mikrobeista muutaman tunnin sisällä altistuksesta. Kirjoitamme aiheesta myöhemmin lisää. 


Medicassa on näytteilleasettajia ympäri maailman, hyvin monet Aasiasta. Monet välineet vaikuttivat aluksi samanlaisilta kuin EU:n alueella ce-merkityt välineet, mutta tarkemmin katsottuna olivatkin sitten aika erilaisia materiaalin ominaisuuksien, välineiden viimeistelyn ja huomattavasti alhaisemman hinnan suhteen. Alla kuvassa intialaisia vakuumiverinäytteenottoputkia ja pakistanilaisia instrumenttivalmistajia.



Alla kuvassa intialainen autoklaavi ja sterilointipytty (tupferipytty), jollaisia Suomessakin on aikanaan käytetty sideharsojen sterilointiin ja säilytykseen. 


Muotoilulla on suuri merkitys myös laitteissa ja välineissä. Alla olevassa kuvassa on nimensä mukaisesti Helmet nimisiä kl. kemian analysaattoreita. 


Alla olevassa kuvassa verinäyteenottotarvikkeita. Saksassa käytetään usein laskimoverinäytteenotossa kuvan mukaisia ruiskuja.



Paljon muutakin mielenkiintoista tuli matkalla esille, mutta niistä joku toinen kerta. 

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Maailman aids-päivä 1.12

Maailman Terveysjärjestön (WHO) vuonna 1988 julistamaa aids-päivää vietetään 1. joulukuuta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta HIV:stä ja aidsista, löytää uusia ja tehokkaampia toimia epidemian hillitsemiseksi ja kampanjoida HIV-positiivisten oikeuksien puolesta.

HI-virus löydettiin 30 vuotta sitten. Maailmassa elää arviolta noin 35 miljoonaa HIV-tartunnan saanutta, lapsia heistä on noin 2.5 miljoonaa. Suomessa todetaan vuosittain noin 170 uutta tartuntaa, yhteensä tartuntoja on todettu noin 3000. Suomessa arvioidaan olevan 500-1000 HIV-tartunnasta tieämätöntä. Varhainen testaus ja diagnoosi ovat paras alku tehokkaalle hoidolle ja tuelle.