Laboratorion jätehuollosta on Oulun seudun ammattikorkeakoulussa bioanalytiikan koulutusohjelmassa tehty vuonna 2010 opinnäytetyö: MITÄ JÄTÄT JÄLKEESI JA MITEN HÄVITÄT JÄLKESI? –
Jätehuoltokansion päivitys Oulun seudun ammattikorkeakoulun
bioanalytiikan
koulutusohjelman laboratorioon. Opinnäytetyön tekijä Marita Kaislaranta ja työ on luettavissa tästä. Hieno työ, kannattaa lukea!
Näkökykymme on meille ainutlaatuinen. Välinehuoltotyössä joudutaan käsittelemään erilaisia kemikaaleja, kuten pesu- ja desinfektioaineita. Laboratorion välinehuollossa ollaan usein tekemisissä myös väkevien happojen ja emästen sekä orgaanisten liuottimien kanssa. Silmät ovat myös hyvä infektioportti, joten silmien suojaaminen on tärkeää jokapäiväisessä työssämme, mikäli altistuu biologisille, kemiallisille tai fysiologisille vaaratekijöille.
Mikäli altistumisen mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois, työnantajan vastuulla on hankkia työpaikalle määräykset täyttävät suojaimet. Lisäksi työntekijän velvollisuus on käyttää tarjottuja suojaimia. Suojainhankintoja tehtäessä on tärkeää, että kaikki pääsevät kokeilemaan suojaimia ennen hankintapäätöksen tekemistä, jotta jokainen saa omaan anatomiaan sopivat ja työssä miellyttävän tuntuiset suojaimet. Miellyttävän tuntuiset suojaimet lisäävät myös suojautumismyönteisyyttä työssä.
Jos silmään kohdistuu kemiallinen altistus, on ensiavun aloittaminenn tärkeää. Emäksiset yhdisteet ovat erityisen hankalia pois huuhdottavia, koska ne tunkeutuvat tehokkaasti kudokseen. Osmo Saarelman artikkeli Duodecimissä valottaa silmävammoihin liittyviä käytäntöjä.
Tärkeintä kemikaalivammojen välttämisessä on ennaltaehkäisy. Siksi on tärkeää tutustua kaikkien työssä käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan myös riittävästä suojautumisesta on huolehdittava. Lisäksi työpaikalle on hankittava riittävät välineet välittömän ensiavun aloittamiseksi, jos jotain odottamatonta pääsee kaikista varotoimenpiteistä huolimatta tapahtumaan.
Cederroth Oy on tuottanut havainnollisen videon silmänhuuhtelusta:
Kirjoittelen tätä blogimerkintääni junasta, joka ajaa juuri suunnilleen Mäntyharjun kohdalla. Olen palaamassa kotiin Pieksämäeltä, jossa vietin pari yötä. Pieksämäeltä muutama kilometriä länteen sijaitsee Naarajärvi, jossa on Franke Finland Oy:n ja Franke Medical Oy:n tehtaat.
Franke Finland Oy valmistaa kuluttajillekin tuttuja teräskalusteita keittiöihin ja saniteettitiloihin. Franke Medical Oy:n valmistamat tuotteet ovat välinehuoltomaailmalle tuttuja Deko-pesukoneiden ja -kuivauskaappien muodossa. Franke Medical Oy järjesti asiakkailleen ja sidosryhmilleen vuotuisen kaksipäiväisen Deko-huoltokurssin, johon pääsin myös osallistumaan. Kurssilla käytiin seikkaperäisesti ja syvällisesti läpi Deko 190 -sarjan sekä 25-, 260-, ja 2000 -sarjojen pesu- ja desinfektiokoneiden toimintaperiaatteita, sähkötoimintoja, komponentteja, osien vaihtoa, vianetsintää sekä koneen asentamiseen, säätöihin, koeajoihin ja kalibrointeihin liittyviä asioita.
Kurssi oli suunnattu tekniselle huoltohenkilökunnalle, jonka vastuulle kuuluu pesukoneiden huolto ja korjaus. Vaikka nämä asiat eivät toimenkuvaani kuulukaan, kurssi avasi runsaasti näköaloja pesu-desinfektiokoneiden toimintaperiaatteisiin ja antoi eväitä käytännön ongelmanratkaisuun ja pesuprosessien suunnitteluun myös välinehuollon näkökulmasta. Pesu- ja desinfektioprosessi on välinehuollon tärkein lenkki ja siksi ei ole yhdentekevää, miten kliinisessä työssä ja laboratorioissa käytettävät välineet huolletaan. Kurssi oli erinomaisesti järjestetty. Lisäksi tehdaskierros Franken laitoksilla ja erityisesti Dekojen kokoonpanohallissa oli mieleenpainuva.
Düsseldorfin Medica-messut on nyt nähty ja koettu. Nähtävää ja koettavaa olikin paljon ja käynti avasi silmiäni monella tapaa. Ajanpuutteen vuoksi ehdin tutustua vain murto-osaan ständeistä, joita etukäteen halusin nähdä. Toisaalta tämän vajaan yhden messupäivän perusteella tiedän paremmin, millä mielellä messuille kannattaa lähteä ensi vuonna.
Kuljetus messualueelle oli järjestetty ansiokkaasti, sillä Düsseldorfin lentokentältä oli suora bussiyhteys messupaikalle. Bussien vuoroväli oli lyhyt ja etukäteen ostetulla ja tulostetulla messulipulla pääsi kätevästi messupaikalle. Lipulla oli mahdollista käyttää messujen ajan myös muuta Düsseldorfin julkista liikennettä.
Koska mieli pysyy virkeänä työn ja vapaa-ajan tasapainosta, suuntasin yhden Düsseldorfissa vietetyn yön jälkeen Berliiniin kahdeksi päiväksi. Gossip konsertoi Berliinin Velodromilla, joten sunnuntai-illan ohjelman suhteen minulla ei ollut epäselvyyksiä. Matka kotiin alkoi varhaisena maanantaiaamuna Tegelin lentokentältä. Tämä taisi olla viimeinen Berliinin-matka Tegelin kautta, sillä asema on tarkoitus sulkea alkuvuodesta 2013 ja korvata Berlin-Brandenburgin kansainvälisellä lentoasemalla.
Ollessamme hygieniakysymysten äärellä, emme aina tule ajatelleeksi, että ilman mikrobeja emme voisi elää. Oman elimistömme normaalimikrobistossa saattaa useimmiten olla jopa enemmän mikrobisoluja, kuin omia solujamme. Mikrobit ovat meille monella tapaa hyödyllisiä ja vaälttämättömiä.Mikrobit pitävät huolta ympäristössämme aineiden kiertokulusta ja mineralisoitumisesta.
Ihminen on käyttänyt hyödykseen mikrobeja jo kauan aikaa ennen kuin tiesi varsinaisesti olevansa mikrobien kanssa tekemisissä. Erityisesti fermentoitujen elintarvikkeiden valmistuksella on ihmiskunnan historiassa pitkät perinteet - hyvinä esimerkkeinä olut, viini, juustot jne.
Kombucha eli volgansienitee on kuitenkin harvalle tuttu elintarvike, joka valmistetaan mikrobien avulla omassa kotikeittiössä. Kombucha juontaa juurensa itänaapurimme puolelle. Tämä juoma valmistetaan mustasta teestä, sokerista ja apuna käytetään tietynlaista mikrobien sekapopulaatiota - bakteereita ja hiivasieniä.
Itselläni asuu tällainen mikrobiviljelmä omassa keittiössäni ja valmistan sille aina toisinaan uuden kasvatusalustan sokeroidusta teestä. Jäähdytettynä tämä teejuoma maistuu aluksi totuttelua vaativalta, mutta pienen totuttelun jälkeen maku ei ole varsinaisesti epämukava.
Internetistä löytyy paljon hyviä ohjeita volgansieniteen valmistamiseksi:
Medica Trade Fair 2012 -messut järjestetään
Saksassa Düsseldorfissa 14.-17.11.2012. Messut on järjestetty jo yli 40 kertaa
ja tapahtuma kerää jälleen valtavan määrän lääketieteen, terveydenhuollon ja
laboratoriotieteiden ammattilaisia eripuolilta maailmaa. Messut järjestää Messe Düsseldorf GmbH, joka työllistää
lähes 1500 henkilöä eri puolilta maailmaa.
Düssedorfin messualue on valtaisa ja
Medica-messut valloittaa lähes 20 erillistä messuhallia, joiden pinta-ala on
yhteenlaskettuna lähes 300 000 neliömetriä. Olen itse osallistumassa
messuille perjantaina 16.11., joten aion suunnitella etukäteen, mitä haluan paikan päällä
nähdä. Odottelen juuri parhaillaan DHL:n toimitusta, jonka pitäisi tuoda
mukanaan messuluettelo painetussa muodossaan. Tarkoituksena on vierailla
ainakin Wipak Medical’n ja Miele Professional’n osastoilla. Vuoden 2012 osastolista
on vakuuttava ja se kattaa melkein 5500 näytteilleasettajaa. Messujen kanssa
samaan aikaan järjestettävässä Compamed-tapahtumassa kuullaan erilaisia
asiantuntijaluentoja.
Messuilla on edustettuna useita eri aloja: lääketieteen
teknologia, laboratoriotarvikkeet ja -laitteet, diagnostiikka, fysioterapia,
ortopedinen teknologia, kuluttajatuotteet, ICT, lääketieteen tarjoamat palvelut
ja kirjallisuus:
Tunnelmia viime vuodelta (2011):
Kiinnostuneille vinkiksi: Messujen ajankohta
ensi vuodelle on jo tiedossa. Kannattaa siis merkitä kalenteriin 20.-23.11.2013.
Uusittu SFS-käsikirja 134 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Sterilointi esiteltiin SFS:n aamukahvitilaisuudessa 15.10.2012. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Jäseninä liitossa on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS päätehtäviä ovat SFS-standardien laadinta, vahvistaminen, julkaiseminen, myynti ja tiedottaminen.
Aamukahvitilaisuuden puheenvuoroissa esiteltiin kirjan sisällön lisäksi myös laajemmin sitä, miten kirjaa voidaan hyödyntää terveydenhuollon laitteiden sterilointitoimintaa harjoittavissa välinehuoltoyksiköissä, niin määräysten noudattamisessa kuin toiminnan käytännön järjestelyissä. Aamukahvitilaisuudessa oli noin 20 osallistujaa.
Uudistettu SFS-käsikirja 234 on tarkoitettu välinehuollon esimiehille, välinehuoltajille, välinehuoltoalan opiskelijoille, välinehuoltojen yhteistyökumppaneille ja alan asiantuntijoille.
Aamukahvitilaisuuden avasi Pertti Isoniemi (YTL) ja Kimmo Linnavuori (Valvira) käytti tilaisuudessa viranomaisen puheenvuoron teemasta "Säädökset ja viranomaisvaatimukset sterilointituotteille ja niiden käytölle; kirjan anti näiden noudattamisessa". Tuula Karhumäki (HUS-Desiko) käytti välinehuollon puheenvuoron aiheesta "Laadukkaan välinehuollon toteuttaminen: kirjan anti välinehuoltajalle, välinehuollon opiskelijalle ja välinehuollosta kiinnostuneelle".
SFS-käsikirja on laadittu yhteistyössä Yleisen Teollisuusliiton (YTL) kanssa. Kirjan laatimiseen ovat osallistuneet:
Tero Andersson, Franke Medical Oy
Tuula Karhumäki, HUS-Desiko
Ville Kivisalmi, Aseptolog
Hanna-Kaisa Kyyrönen, Wipak Oy
Kimmo Linnavuori, Valvira
Suvi Pasanen, Yleinen Teollisuusliitto
Michael Paul, Getinge Finland Oy
Outi Voipio-Airaksinen, B. Braun Medical Oy
HUS-Desikon toimitusjohtaja Tuula Karhumäki piti tilaisuudessa puheenvuoron välinehuollon näkökulmasta ja toi esille, mikä merkitys standardeilla on käytännön välinehuoltotyön laadussa. Karhumäki totesi uudistetun SFS-käsikirjan tulevan tarpeeseen, sillä kirjan edellinen versio on julkaistu jo vuonna 1977.
